Sitkeissä stereotypioissa nais- ja miesopettajan opetuksen ja toiminnan oletetaan olevan merkittävästi erilaista. Stereotypiat voivat näkyä koulun käytännöissä niin, että miesopettajille ojennetaan tietotekniikkavastaavan, liikunnan opettajan ja kurinpitäjän saappaat. Hoivaa tai läheisyyttä oppilaita kohtaan ei pidetä miehille tyypillisenä. Naisopettajia taas pidetään tunnollisina ja äidillisinä. Naisopettajien on jopa ajateltu rakentaneen koulukulttuurista niin feminiinisen ja tyttöjä suosivan, että pojat eivät viihdy koulussa.
Osa opettajista kokee nämä stereotyyppiset sukupuoliroolit rajoittavaksi ja kapeaksi. Tuore tutkimus osoittaa, että sukupuolittuneiden oletusten purkaminen voisi tehdä tilaa moninaisemmille tavoille olla opettaja, mutta myös tuoda uusia sävyjä opettajan sukupuolesta käytävään keskusteluun sekä ammatin arvostukseen.
Tutkijatohtori Salla Myyry kollegoineen analysoi tutkimuksessaan 142 eri-ikäisen peruskoulun ja lukion opettajan käsityksiä opettajan sukupuolesta. Tuloksissa selvisi, että opettajan työhön liittyy monisyisiä sukupuolittuneita käytäntöjä, joita opettajat tunnistavat vaihtelevasti ja joihin he suhtautuvat eri tavoin.
Opettajilla erilaisia näkemyksiä
Opettajat jaettiin haastatteluissa saatujen vastausten perusteella kolmeen ryhmään.
Ensimmäinen ryhmä ei ollut juurikaan pohtinut aiemmin opettajien sukupuoleen liittyviä asioita ja oli haastattelussa hieman hämillään sukupuolta koskevasta kysymyksestä.
Toinen ryhmä taas näki sukupuolittuneet käytännöt luonnollisina. He kuvailivat naisopettajia tunnollisiksi, äidillisiksi, stressaantuneiksi ja kontrolloiviksi. Miehiä he puolestaan pitivät rauhallisina, rentoina ja oppilaille etäisinä opettajina, joilla on luonnollista auktoriteettia.
Kolmas ryhmä taas oli pohtinut sukupuoleen liittyviä kysymyksiä paljon, ja oli halukas muuttamaan työhönsä liittyviä sukupuolittuneita käytäntöjä. Esimerkiksi miesopettajat suhtautuivat kriittisesti siihen, että heidät hälytetään hoitamaan koulussa aina hankalia tilanteita tai että heidät velvoitetaan opettamaan vaikeina pidettyjä luokkia. Osa naisopettajista puolestaan haastoi sukupuolirajoja opettamalla maskuliiniseksi miellettyjä kovia käsitöitä ja kyseenalaistamalla naisopettajiin kohdistuvaa vähättelyä.
Stereotypioiden haastamisella lisää vetovoimaa opetusalalle
– Opettajuuteen liittyvien sukupuolittuneiden odotusten kriittinen tutkiminen on tärkeää, koska opettajan sukupuolta, erityisesti ammattialan sukupuolijakaumaa, koskeva julkinen keskustelu on tallannut samaa, stereotypioihin nojaavaa ajatuspolkua vuosikymmenten ajan, sanoo Myyry.
Hänen mukaansa alan naisvaltaisuus on tunnistettu ja sitä on pidetty ongelmana, vaikka tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että opettajan sukupuolella ei ole vaikutusta oppilaiden oppimiseen.
– Koulukulttuuria pidetään yleisesti feminiinisenä, koska erityisesti alemmilla koulutusasteilla enemmistö opettajista on naisia. Oletus koulukulttuurin feminiinisyydestä perustuu kuitenkin stereotyyppisille oletuksille sukupuolten olemuksesta eli että nais- ja miesopettajan opetus olisi jotenkin ratkaisevasti erilaista. Tämä on ongelmallinen oletus.
Aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esiin myös esimerkiksi sen, että miesten harjoittamaan hoivaan tai läheisyyteen lasten kanssa suhtaudutaan epäilevästi. Siksi useat miesopettajat haluavat pitää oppilaisiin etäisyyttä.
– Tutkijana toivoisinkin, että hoivaa ja kurinpitoa käsiteltäisiin opiskeltavina asioina, ei sukupuoleen sisäsyntyisesti kuuluvana tai kuulumattomana. Samalla hoivaan ja kurinpitoon liitettävien käsitteiden kriittinen tarkastelu voisi väljentää opettajien roolituksia kouluissa, Myyry pohtii.
Hänen mukaansa sukupuolistereotypioiden purkaminen voisi myös lisätä alan pitovoimaa ja houkuttelevuutta niille, jotka kokevat opettajuuteen liitetyt stereotypiat vieraiksi.
Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Kouluhyvinvointi, oppimisen tuki ja opettajasegregaatio -hanketta sekä Koneen Säätiön Opettajasegregaatio Suomessa -hanketta. Hankkeissa tarkastellaan opettajuutta koulutussosiologisesti, niin alueellisten erojen, kelpoisuuden kuin opettajien yhteiskuntaluokkataustan näkökulmasta.
Artikkelin tiedot:
Myyry, S., Juvonen, S., Huilla, H., & Kosunen, S. (2025). Finnish teachers as (de)constructors of the binary-gendered ideals of the teaching profession. Gender and Education, 1–16. https://doi.org/10.1080/09540253.2025.2544532
