Marko Piipponen opiskelee historiaa Joensuun kampuksella. Lue Markon opiskelijatarina.
– Olen Piipposen Marko viidennen vuoden historian opiskelija ja kotoisin Joensuusta. Aloitin vuonna 2013 Itä-Suomen yliopistossa opinnot tietojenkäsittelytieteessä ja vuonna 2016 hain historian puolelle.
Marko vaihtoi pääainettaan, koska hän oli lukiossa kiinnostunut historiasta ja yhteiskuntaopista ja kirjoittikin yhteiskuntaopista aikanaan laudaturin. Hän haki ensin tietojenkäsittelytieteelle, koska ei oikein tiennyt, mitä halusi tehdä tulevaisuudessa ja ajatteli opintojen antavan ainakin hyviä työmahdollisuuksia. Opintojen edetessä hän kuitenkin punnitsi mielenkiinnon kohteitaan uudestaan ja päätti hakea yhteishaussa historiaan. Markon ainoa vaihtoehto oli Itä-Suomen yliopisto.
– Luin puoli vuotta yleistä sekä Suomen historiaa ja pääsin ensimmäisellä kerralla sisään. Viiden vuoden aikana en ole katunut päivääkään päätöstäni hakea opiskelemaan historiaa.
Tähtäimessä ainutlaatuinen asiantuntijuus
Marko opiskelee Suomen historiaa asiantuntijalinjalla. Historian pääaineessa noin puolet suuntautuvat aineenopettajiksi, ja puolet erilaisiin asiantuntijatehtäviin riippuen sivuainevalinnoista.
– Fuksina tuli selväksi, että asiantuntijana on oltava jonkun alan spesialiteetti ja jouduinkin miettimään, mihin haluan erikoistua.
Ensin Marko mietti vaihtoehtonaan sotahistoriaan perehtymistä, mutta tuli kuitenkin siihen lopputulokseen, että alalla on jo tarpeeksi asiantuntijoita. Toisena vaihtoehtona mieleen tuli Suomen 1900-luvun rikos- ja oikeushistoria ja yleisellä tasolla terrorismin historia. Hän mietti, että kyseiset aihealueet ovat sellaisia, jotka kiinnostavat ihmisiä ja ennen kaikkea häntä itseään.
– Aina on olemassa sääntöjä ja heitä, jotka rikkovat sääntöjä oli mikä tahansa aika tai paikka kyseessä.
Marko opiskeleekin nyt pitkänä sivuaineenaan rikos- ja prosessioikeutta sekä lyhyenä sivuaineenaan mediakulttuuria ja viestintää. Itä-Suomen yliopiston vapaa sivuaineoikeus mahdollistaa tämän. Parasta historian opinnoissa on se, että voi opiskella mitä tahansa. Vain mielikuvitus on rajana ja vapaa sivuaineoikeus mahdollistaa oman ammatillisen erikoistumisen.
–On vain itsestä kiinni, miten hyvin pärjäät, Marko summaa.
Poikkeusaikana historian opintojen hyvä puoli on kurssien joustavuus, mutta huonoa taas on se, että dialogi ja keskustelu jäävät etäluennoilla heikommaksi.
– Kun palataan yliopistoon normaaliin opetukseen, toivon että otetaan hyvät puolet etäopetuksesta mukaan.
Markon opinnot ovat jo loppusuoralla. Ensi vuodeksi tehtäväksi jää enää gradun kirjoittaminen loppuun. Opintojen huippuhetkinä mieleen on jäänyt professori Matti Tolvasen vetämät rikos- ja prosessioikeuden kurssien luennot, joista Marko on saanut hyvät arvioinnit. Hän on erityisen tyytyväinen siihen, että on saanut pidettyä kurssien arvosanat erinomaisella tasolla ja kovan työn tekeminen näkyy myös laajentuneessa tietotaidossa. Kesäkuussa oikeustieteiden laitoksen kriminologian tutkimusryhmässä alkava korkeakouluharjoittelu on vielä edessäpäin häämöttävä kohokohta.
– Odotan erityisesti ensi kesän korkeakouluharjoittelua, jossa olen kriminologian tutkimusryhmän tutkimusassistenttina.
Korkeakouluharjoittelu on kahdeksan opintopisteen kokonaisuus, joka ei asiantuntijalinjalla ole pakollinen, mutta ehdottoman kannattava.
– Miksipä et sitä suorittaisi. Pääsee näkemään työyhteisöä, käytännön työelämää ja verkostoitumaan muiden alan ammattilaisten kanssa.
Markon tulevaisuuden haaveena onkin tohtoriopinnot ja akateeminen ura yliopistossa.
– Unelmatyöni on Itä-Suomen yliopiston professori. Opettaisin mielelläni yliopistossa rikollisuuden ja terrorismin historiaa. Tämä on kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoite.
Vuosiluvuilla ja kuninkaiden nimillä ei ole juuri ollenkaan merkitystä, vaan menneisyyden suuri kehityskulku tähän päivään asti on tärkeää.
Marko Piipponen
Joensuu – ei liian iso ja eikä liian pieni opiskelijakaupunki.
Marko on kotoisin Joensuusta, joten kaupunki on hänelle hyvin tuttu. Hän kiittelee, että Joensuu on sopivankokoinen opiskelukaupunki ja hyvät korkeakouluyhteydet näkyvät kaupungin toiminnassa. Joensuun keskusta on kompakti ja liikkuminen on helppoa. Korkeakoululiikunnan Sykettä-palvelut tarjoaa laaja-alaista urheilumahdollisuuksia. Kulttuuripalveluita löytyy myös kiitettävästi Joensuusta. Kaiken kaikkiaan Joensuu tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet harrastuksille.
– Jos jotain haluaa harrastaa, Joensuussa on olemassa siihen puitteet.
Vapaa-aikanaan Marko on aktiivinen historian opiskelijoiden ainejärjestö Varnitsa ry:ssä ja toimiikin nyt järjestön puheenjohtajana. Varnitsa on toiminut jo vuodesta 1970. Yksi Joensuun ensimmäisistä ainejärjestöistä toimii tukiverkostona kaikille historian opiskelijoille. Historian opiskelijat ovatkin reilun sadan hengen tiivis ja yhteisöllinen ryhmä, johon liittyy joka vuosi n. 40 uutta opiskelijaa. Varnitsalla on oma tila Metriassa, jonka se jakaa muiden ainejärjestöjen kanssa. Kampuksella parasta on, että kaikki rakennukset ja toiminnot ovat lähellä. Yliopiston ilmapiiristä välittyy ihmisläheisyys ja välittömyys.
– Kaikki ovat tervetulleita taustastaan riippumatta.
Vinkit historian opinnoista haaveilevalle
Marko vinkkaa, että lukion historia kannattaa lukea kannesta kanteen ja sisäistää se kokonaisuutena hyvin. Kokeessa vaaditaan laaja-alaista ymmärrystä Suomen ja yleisestä historiasta, joten kannattaa erikoistua vasta itse opinnoissa.
– Ei siinä auta muu kuin istua ja lukea, Marko tiivistää.
– Vuosiluvuilla ja kuninkaiden nimillä ei ole juuri ollenkaan merkitystä, vaan menneisyyden suuri kehityskulku tähän päivään asti on tärkeää. Yleissivistys on kaiken A ja O. Filosofiaa kannattaa myös opiskella, koska filosofialla on merkittävä rooli historiassa.
Marko muistuttaa lisäksi opiskelijaelämän ja sosiaalisen kanssakäymisen tärkeydestä.
– Tutustu ympäröivään opiskelijaelämään ja -kulttuuriin. Haluan Varnitsan puheenjohtajana tulevien fuksien kokevansa olonsa tervetulleiksi, ja että heillä on mahdollisuus inspiroitua opinnoistaan.