Opis­ke­li­ja­ta­ri­na: Luo­kan­opet­ta­ja, Anni Tirkkonen

Olen Anni ja olen kotoisin Juankoskelta. Olen 22-vuotias ja tänä vuonna aloitin neljännen vuoden luokanopettajaopinnot. Aloitin yliopisto-opinnot Savonlinnan kampuksella, josta kampusten yhdistyttyä siirryin ensimmäisen vuoden jälkeen Joensuuhun.

Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon luo­kan­opet­ta­jao­pin­toi­hin?

Pienestä pitäen haaveammattini on ollut opettaja. Itä-Suomen yliopistoon päädyin hakemaan, koska silloisella Savonlinnan kampuksella oli tarjolla eniten TATA-opintoja eli taito- ja taideaineiden opintoja, sekä OpeArt-kokonaisuus. Lisäksi yliopiston sijainti vaikutti päätökseeni.

Mikä on parasta luo­kan­opet­ta­jan opinnoissa?

Mielestäni parasta opinnoissani on opintojen monipuolisuus sekä yhteisöllisyys. Luokanopettajaopinnoissa opintoja pääsee tekemään todella monella tavalla. Meillä on esimerkiksi luentokursseja, harkkaryhmiä ja opetusharjoitteluita. Lisäksi opinnoissa pääsee konkreettisesti harjoittelemaan tärkeitä taitoja. Opeopinnoissa esimerkiksi pidetään matematiikan oppitunteja toisille opiskelijoille, tai lähdetään alakouluun pitämään musiikin ja kuvataiteen tunteja. Myös yhteisöllisyyden tunne on yksi parhaista asioista opinnoissani.

Miten päädyit valitsemaan sivuaineesi?

Haaveenani on ollut suuntautua alkuopetukseen tai päästä opettamaan äidinkieltä ja ilmaisutaitoa yläkouluun. Varhaiskasvatuksen sivuaineella saan pätevyyden myös varhaiskasvatukseen (esiopetukseen). Koen varhaiskasvatuksen sivuaineen tukevan minua alkuopetuksessa myös koulun puolella. Lisäksi suomen kieli ja kirjallisuus antavat minulle mahdollisuuksia päästä opettamaan yläkoulun ja jopa lukion puolelle. Näillä sivuaineilla koen, että pystyn monipuolisesti työskentelemään samalla alalla, mutta kuitenkin eri ikäryhmien ja eri tehtävien parissa. Valmistuttuani olen siis käytännössä pätevä opettaja niin 1-vuotiaille kuin 18-vuotiaille.

Mikä on ollut mie­leen­pai­nu­va hetki opintojen aikana?

Opintojen kautta olen päässyt tekemään sijaisuuksia opintojen ohella. Mielestäni tähtihetkeni oli, kun olin sijaisena eräässä esikouluryhmässä. Päivän varoitusajalla minun tuli vetää vanhemmille joulujuhlaesitys lasten kanssa. En tuntenut lapsia etukäteen enkä varsinkaan esityksiä, ja silti lapset ja vanhemmat olivat joulujuhlassa hymyssä suin, joten koin onnistuneeni tehtävässä hyvin! Ilman opeopintoja olisin ollut tilanteessa pahassa pulassa.

Miten olet kotiutunut opis­ke­lu­kau­pun­kii­si?

En ollut ikinä ennen käynyt Savonlinnassa, mutta yhteisöllisyyden tunne syntyi nopeasti yliopisto-opetuksessa. Mielestäni opeopiskelijat ovat todella samanhenkisiä, joten opiskelukavereita syntyi hyvin nopeasti, vaikka yliopistoon siirtyessä jännitinkin hyvin paljon sitä, kuinka sieltä tulee saamaan kavereita. Joensuuhun siirtyessä meille oli järjestetty jo pitkin vuotta kampussiirron tiimoilta, “Saimaalta Susirajalle” -tapahtumia, joten myös kotiutuminen Joensuuhun tuntui todella helpolta.

Joensuu on todella viihtyisä kaupunki, jossa luonto ja vesi ovat kuitenkin yllättävän lähellä. Joensuusta löytyy paljon mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin ja kaupungissa tapahtuu paljon. Joensuussa pyöräily on todella kätevä liikkumiskeino. Parasta Joensuussa vesi, maistuu muuten todella hyvältä!

Kampuksella parasta on yhteisöllisyys. Vaikka Joensuun kampus on todella iso, niin kuitenkin opiskelijat muodostavat yhteisöllisyyden tunnetta. Yliopistosta ja opiskelukavereista muodostuukin nopeasti ikään kuin toinen koti. Lisäksi kampuksella parasta on hyvät opiskelijaravintolat, ja niistä saatavat rapeat kalapalat.

Mitä odotat tu­le­vai­suu­del­ta?

Unelmatyöni olisi esiopetuksen opettaja tai 1–2-luokkalaisten opettaja. Odotan tulevaisuudelta sitä, että pääsen työskentelemään opettajana. Haluan kohdata tulevaisuudessa haasteita, joissa voin hyödyntää opinnoissa saatuja taitoja. Odotan työtä, jossa jokainen työpäivä tulee olemaan erilainen, se on mielestäni opettajan työn rikkaus.

Vinkkisi ope­kou­lu­tuk­seen hakevalle?

Valmistaudu pääsykokeeseen hyvin ja ajoissa. Nuku hyvät yöunet ennen pääsykoetta ja saavu kokeeseen omana itsenäsi!

Opeopinnot ovat todella monipuolisia. Mielestäni parhaita kursseja ovat olleet TATA-opinnot. Näissä opinnoissa olemme päässeet muun muassa tekemään varjoteatteria, Move-testejä, käsinukkeja, animaatioita ja paljon kaikkea muutakin. Välillä on kaivannut, että opinnoissa olisi vähemmän harkkaryhmiä ja enemmän luentoja, mutta näin jälkeenpäin, kun ajattelee, tällaiset harkkaryhmät ja niissä toteutettavat projektit ovat olleet opettavaisimpia.