Opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun heidät ohjataan suunnitelmallisesti käytettävän opetusmenetelmän toimintatapoihin, sidotaan sisältö alan ymmärtämiseen ja luodaan turvallinen keskusteluilmapiiri. Lisäksi opettajan on kiinnitettävä huomiota opiskelijoiden teknologiataitoihin ja omiin lähiopetustaitoihinsa. Nämä tulokset selviävät professori Erkko Soinnun ja kansainvälisen tutkimusryhmän tekemässä käänteistä opetusta koskevassa tutkimuksessa.
Korkeakouluopiskelu ymmärretään perinteisesti niin, että opiskelija menee luennolle, jossa opettaja kertoo ja luennoi opittavista asioista. Tämän jälkeen opiskelija palaa kotiin ja tekee hänelle annetut tehtävät sekä lukee suoritettavaan tenttiin. Flippauksessa (Flipped Classroom) eli käänteisessä opetuksessa asia on juuri päinvastoin. Sen periaatteiden mukaan opiskelijalle toimitetaan kurssilla käsiteltävä asia ennen kontaktitapaamista. Opiskelija tutustuu itsenäisesti pyydetyllä tavalla kurssiaineistoon, minkä jälkeen kontaktitapaamisissa opiskeltua asiaa syvennetään yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.
Flippaus on kasvattanut kansainvälisesti suosiotaan viime vuosina, ja sillä on saatu hyviä, mutta osin myös ristiriitaisia, tuloksia. Flippauksen yleistymisen myötä sitä on myös tutkittu paljon, mutta käänteisen opetuksen onnistumisen tekijöitä on tutkittu opiskelijoiden tyytyväisyyden näkökulmasta ensimmäistä kertaa vasta nyt.
– Tutkimuksessamme selvisi, että opiskelijoille on hyvin tärkeää kertoa kurssin alussa käytettävästä opetusmenetelmästä eli avata sitä, miten opintojaksolla opetetaan ja opiskellaan ja minkälaiset tavoitteet oppimiselle on asetettu. Lisäksi opiskelijoita on tärkeää ohjata myös oman opiskelun ajankäytössä sekä johtamisessa, kertoo Sointu.
Opiskelijat kaipaavat myös konkreettista tietoa siitä, miten teoreettinen tieto yhdistyy omaan alaan.
– Lisäksi opettajan tulisi ottaa huomioon opiskelijoidensa teknologiataidot. Lähiopetuksessa oleellista taas on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa opiskelijoiden sallitaan kysyä, kyseenalaistaa ja selvittää asioita yhdessä opettajan ja opiskelukavereiden kanssa.
Eväitä onnistuneeseen opetukseen koronan jälkeenkin
Vaikka tutkimusaineisto koottiin lukuvuonna 2016–2017, ovat sen tulokset nyt erityisen ajankohtaisia. Pandemia on nostanut keskusteluihin etäopetuksen ja -opiskelun haasteet, joita ovat muun muassa sekä opettajien että opiskelijoiden väsyminen yksinäiseen työskentelyyn. ”Normaaliopetukseen” palaamisen hyvistä ja huonoista puolista keskustellaan paljon.
– Korona-aika on antanut ensimmäisen todellisen sykäyksen aiempaa monimuotoisemmalle opetukselle ja oppimiselle. Tutkimuksessamme saatu parempi ymmärrys flippauksesta ja sen avaintekijöistä antaa nyt opettajille onnistumisen työkaluja lähi-, etä- ja hybridiopetusta varten.
Kun avaintekijät on huomioitu, pystyy opettaja tukemaan oppimista ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä käyttämään hyväkseen etä- ja lähiopetuksen parhaita puolia.
– Olemmekin kollegoiden kanssa nimenneet flippauksen myös ”rusinat pullasta” -opetukseksi, koska flippauksessa ei tarvitse istua luennoilla kuuntelemassa opettajan monologia, vaan asiat opiskellaan aika- ja paikkajoustavasti ennen lähiopetusta teknisten apuvälineiden avulla. Lähiopetuksessa asioihin päästään sitten käsiksi syvällisemmin.
Artikkeli:
Sointu, E., Hyypiä, M., Lambert, M. C., Hirsto, L., Saarelainen, M. & Valtonen, T.: Preliminary evidence of key factors in successful flipping: predicting positive student experiences in flipped classrooms. Higher Education. The International Journal of Higher Education Research, julkaistu 8.4.2022. https://link.springer.com/article/10.1007/s10734-022-00848-2
