Viime viikolla vietettiin Rantakylän normaalikoulun virallisia vihkiäisiä Joensuussa. Ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi tulevaisuuden koulun olevan oppilaslähtöinen. Rantakylän normaalikoulu on sitä jo nyt.
– Minulta kysytään usein ulkomailla, miksi Suomessa yhä kehitetään opettajankoulutusta ja koulua, vaikka olemme siinä maailman parhaita jo nyt. Siihen on helppoa vastata: Suomessa koulutus nähdään jatkumona. Jatkuva oppiminen on välttämätöntä muuttuvassa yhteiskunnassa ja maailmassa, Kosunen maalaili vihkiäisten juhlapuheessaan.
Hänen mukaansa tuore Rantakylän normaalikoulu täyttää ne kriteerit, joita tällä hetkellä koulutukselle ja opetukselle asetetaan.
– Jo pelkästään koulun fyysiset tilat viestivät siitä, että kehittämistyötä on tehty ja kaikkia osapuolia on kuunneltu herkällä korvalla. Tilat vastaavat niihin haasteisiin ja toiveisiin, joita kouluissa pidetään nyt tärkeänä.
Rantakylän norssia on kehitetty niin, että oppilas on koulun toiminnan keskiössä.
– Korostamme yhteistoiminnallisuutta sekä osallisuutta. Oppilas ei ota tietoa vastaan opettajalta passiivisesti, vaan osallistuu oppimiseen löytämällä omia vahvuuksiaan vuorovaikutustaitojen opettelun avulla, kertoo johtava rehtori Mikko Ripatti.
Hän mukaansa tiloja suunnitellessa on otettu erityisesti huomioon niiden muunneltavuus, vuorovaikutus sekä tiimiopettajuus.
– Lisäksi tärkeää on ollut kasvattaa tuen saaminen oppilaille täyteen mittaansa. Koulumme on täysin inklusiivinen, jossa tehdään kaikki sen eteen, ettei kukaan syrjäytyisi. Myös koulumme monikulttuurisuus on otettu erityisesti huomioon.
Tilat innostavat oppimaan
Kosusen mukaan tilat nousevat tärkeään asemaan myös oppimiseen innostamisessa.
– Hyvät pedagogiset tilat tekevät sekä opettamisesta että oppimisesta kiinnostavaa.
Teknologia on ollut opetuksessa suuressa roolissa jo Rantakylän normaalikoulua edeltävässä Savonlinnan normaalikoulussa, jonka kulttuuria on haluttu vaalia myös uudessa norssissa.
– Sieltä mukaan tuli teknologian lisäksi taito- ja taideainepainotteisuus. Molemmat tukevat koulun yhteisöllisyyttä, mutta samalla myös yksilöllistä oppimista, Ripatti kertoi.
Kosusen mukaan ministeriössä ollaan tyytyväisiä siitä, että harjoittelukoulujen ääni kuuluu yhä vahvempana opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisessä.
– Normaalikoulujen perustana ovat hyvät suhteet koulun sisällä, hyvät suhteet koteihin sekä vahva yhteys tutkimukseen. Näillä perusteilla on hyvä rakentaa myös uuden normaalikoulun kulttuuria Rantakylään, joka tulee kaupunginosana hyötymään uudesta koulusta monin eri tavoin, Kosunen kehui.
Uusi norssi on kaikkien koulu
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen kertoi puheessaan Rantakylän normaalikoulun saaneen laajasti huomiota heti sen alkutaipaleella.
– Olemme rakentaneet uutta koulua vahvassa yhteistyössä sekä Joensuun kaupungin että paikallisten yritysten kanssa. Tätä kutsutaan uudeksi koulujen ekosysteemiksi – koko ympäröivä yhteiskunta voi olla mukana uusissa koulutukseen ja opetukseen liittyvissä innovaatioissa ja keksinnöissä.
Koulu on herättänyt paljon mielenkiintoa myös Suomen rajojen ulkopuolella.
– Koulutusvienti ja kansainväliset suhteet ovat yhä tärkeämpiä yliopistollekin. Rantakylän norssi on toiminut jo nyt hyvänä tutustumiskohteena ulkomaisille vieraillemme. Se konkretisoi hyvin yliopistomme vastuuta ja kehittämistehtävää opetuksen suhteen.
Kaupunginkansleri Jari Horttanainen toi juhlaan kaupungin tervehdyksen.
– Joensuun kaupunki on uuden normaalikoulun myötä sitoutunut panostamaan yhä enemmän oppimisympäristöihin ja digitalisaatioon opetuksessa aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka.
Horttanainen iloitsi myös siitä, että uusi norssi on ”kaikkien koulu”.
– Rantakylä on Joensuun suurin kaupunginosa, jossa asuu paljon muun muassa maahanmuuttajia. On hienoa, että uusi koulu rakennettiin yhteistuumin juuri tänne. Jokaisella on oikeus opiskella omassa lähikoulussaan. Sille norssi antaa nyt upeat puitteet.
Räppäämistä ja piirakoita
Juhlassa kuultiin norssin oppilaiden lauluja, runoja ja räppäämistä suvaitsevaisuuden puolesta.
– Yksi koulumme ydinajatuksia onkin, että suvaitsemme erilaisuutta eikä ketään kiusata. Ollaan rehtejä kavereita kaikille, Ripatti tiivisti.
Juhlakahveja ja oppilaiden tekemiä karjalanpiirakoita nautittiin ensin oppilaiden ja heidän vanhempiensa kesken, ja myöhemmin kutsuvieraiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
