Oikeustieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Rikoksesta tuomitseminen edellyttää, että syytetty henkilö on toiminut tahallisesti tai huolimattomasti. Useimmat rikokset ovat rangaistavia ainoastaan tahallisesti tehtyinä. Rikosoikeudellisessa tahallisuusarvioinnissa erotetaan teon seurauksiin kohdistuva seuraustahallisuus sekä tekohetkellä vallitseviin olosuhteisiin kohdistuva olosuhdetahallisuus. Suomen rikoslaissa säädetään kuitenkin ainoastaan seuraustahallisuudesta. Olosuhdetahallisuuden kohteina olevia teko-olosuhteita ovat esimerkiksi seksuaalirikoksen uhrin ikä tai petosrikoksen uhrille annettujen tietojen virheellisyys. Rikosoikeudellisissa tutkimuksissa on perinteisesti katsottu, että rikoksentekijä ei voisi tahtoa tällaisia olosuhteita rikosoikeudellisesti merkityksellisellä tavalla. Sen sijaan seuraustahallisuudessa sovelletaan myös tahtomiseen perustuvaa tarkoitustahallisuutta. Siinä tekijän tarkoituksena on aiheuttaa teollaan vahinkoseuraus, kuten uhrin kuolema henkirikoksissa. Väitöskirjassani väitän, että myös olosuhdetahallisuuden arvioinnissa tulisi soveltaa tarkoitustahallisuutta vastaavaan tahtomiseen perustuvaa tahallisuusmallia eli tavoitetahallisuutta. Katson siis, että aikaisemmat näkemykset olosuhdetahallisuuden sisällöstä ovat puutteellisia. Aihetta on tärkeää tutkia, jotta tiede ei jää paikalleen toistamaan käsityskantoja, jotka on mahdollista kyseenalaistaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Muodostan väitöskirjassani ehdotuksen olosuhdetahallisuuden määritelmästä, joka tulisi kirjata rikoslakiin. Voimassa oleva tahallisuussääntely on aukollista, koska rikoslaissa säädetään vain seuraustahallisuudesta. Tämä on ongelmallista rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen näkökulmasta: tahallisuus on keskeinen rikosvastuun edellytys. Siksi myös olosuhdetahallisuuden kriteerit tulisi määritellä rikoslaissa, mikä tukisi tahallisuusarvioinnin ennakoitavuutta ja yhdenmukaisuutta. Ehdottamaani säännökseen tulisi sisällyttää myös väitöskirjani keskeinen tuotos eli tavoitetahallisuus. Tavoitetahallisuudesta on kyse silloin, kun rikoksentekijä on pitänyt tunnusmerkistön mukaisen olosuhteen olemassaoloa tekohetkellä tavoitteenaan. Esimerkiksi seksuaalirikoksentekijä on siis nimenomaisesti tahtonut, että uhri on alle 16-vuotias lapsi tai henkilö, joka alistetaan teon kohteeksi vastoin tahtoaan. Hyödynnän tutkimustulosteni esittämisessä muodostamaani junanvaunumallia. Sen tarkoituksena on havainnollistaa visuaalisesti ja matemaattisesti tahallisuutta ja ennen kaikkea rikosteon seurausten ja olosuhteiden tahtomista. Lisäksi artikkeliväitöskirjani synteesiosa rakentuu arkisen junamatkan ympärille.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni on sekä teoreettinen että käytännönläheinen. Pyrin siis siihen, että muodostamaani tavoitetahallisuusteoriaa voitaisiin hyödyntää myös käytännön oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa. Olen huomioinut teorianmuodostuksessani, että tavoitetahallisuus tulisi pystyä näyttämään toteen rikosoikeudenkäynnissä. Esittelen siten väitöskirjassani tavoitetahallisuuden näyttämistä ja arviointia tukevan rakennelman, joka koostuu kuudesta tavoitetahallisuuden alalajista. Lisäksi esittämäni olosuhdetahallisuuden lakimääritelmä selkeyttäisi esimerkiksi tuomareiden, syyttäjien, puolustusasianajajien ja esitutkintaviranomaisten työtä, koska he voisivat vedota suoraan rikoslain säännökseen tehdessään rajanvetoa rangaistavan ja rankaisemattoman käyttäytymisen välillä.
Käytännön oikeudellisen ratkaisutoiminnan näkökulmasta tavoitetahallisuudessa on merkityksellistä etenkin se, että tavoitetahallisuus ilmentää poikkeuksellisen moitittavaa suhtautumista rikoksen tunnusmerkistön toteutumiseen. Näin ollen tavoitetahallisuus tulisi huomioida rangaistuksen mittaamisessa. Lisäksi tavoitetahallisuus voi täyttää tahallisuusvaatimuksen myös sellaisissa tilanteissa, joissa tietoisuuteen perustuvien tahallisuusmallien edellytykset eivät täyty. Arvioimalla rikoksentekijän tahtoa tuomari voisi tehdä seikkaperäisemmin tekijän todelliseen suhtautumistapaan perustuvia ratkaisuja.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusprosessini on muodostunut kahdesta päävaiheesta: teorianmuodostuksesta ja muodostetun teorian tarkastelusta. Teorianmuodostukseni perustuu kriittiseen ja teoreettiseen rikoslainopilliseen tutkimukseen. Teoreettinen lainoppi merkitsee työssäni rikosoikeuden yleisten oppien kehittämistä muodostamalla uusia käsitteitä ja uutta teoriaa. Teorianmuodostukseni perustuu aikaisempien tutkimusten ja tahallisuusteorioiden kritiikkiin, koska väitän, että myös olosuhdetahallisuuden arvioinnissa tulisi soveltaa tahtomiseen perustuvaa tahallisuusmallia.
Tutkimusprosessini toisessa päävaiheessa tarkastelen teorian soveltamistilanteita teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Kyse on laadullisesta tutkimusmenetelmästä, jota soveltaessani teen havaintoja vainoamis- ja rahanpesutapauksia koskevista käräjäoikeustuomioista. Lisäksi tarkastelen laajemmin eri tahallisuusteorioiden hyötyjä ja ongelmakohtia käytännön rikosoikeudellisessa ratkaisutoiminnassa. Tutkimustyöni pohjalta esitän, millä sanamuodolla rikoslaissa tulisi säätää olosuhdetahallisuudesta.
OTM Jussi Karkkulaisen oikeustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Tavoitetahallisuus – Junamatka rikostunnusmerkistön olosuhteiden tahtomiseen tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii OTT, dosentti, oikeusneuvos Jussi Tapani korkeimmasta oikeudesta ja kustoksena emeritusprofessori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Jussi Karkkulainen, jussi.karkkulainen(at)uef.fi