Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Pyöreitä tarroja lasiseinällä.

OTM Satu Pentikäinen, väitös 27.11.2026: Kodifiointi eli lainsäädännön koontaminen taipuu moneen: väitöstutkimus luo ymmärrystä käsitteen sovittamisesta kotimaiseen lainvalmistelukulttuuriin

Lainsäädäntötutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Väitöstutkimus tarjoaa uuden näkökulman yhdestä lainsäädäntötyöhön keskeisesti kuuluvasta lakistrategiasta eli kodifioinnista. Kodifiointi ei ole yksiselitteinen käsite. Sillä ei ole vakiintunutta merkitystä kotimaisessa lainvalmistelussa, eikä yleinen tai kansainvälinen kodifioinnin käsitesisältö sovi sellaisenaan suomalaiseen lainvalmistelukulttuuriin.

Tutkimuksessa kodifiointia tarkastellaan lainvalmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon kytkeytyvänä ilmiönä. Kodifiointia ei ole Suomessa aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä käsitteen sovittamisesta kotimaiseen lainvalmistelukulttuuriin.  Tapaustutkimuksessa tarkastellaan yhteisölainsäädännön yhdenmukaistamiskehitystä ja arvioidaan, miltä osin yhteisöoikeudellisia erillislakeja – osakeyhtiölaki, osuuskuntalaki, säätiölaki ja yhdistyslaki – on yhdenmukaistettu kodifioimatta niitä. Taustalla on ajatus niin kutsutusta yhteisökaaresta, joka sisältäisi yhtäältä eri yhteisö- ja säätiömuodoille yhteiset säännökset ja eri luvuissa tarvittavat kutakin muotoa koskevat erityiset säännökset.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Tutkimuksen perusteella kodifioinnin käyttökelpoisuus ei perustu yksinomaan sääntelyn määrän vähentämiseen. Sen keskeinen merkitys liittyy mahdollisuuteen vahvistaa lainsäädännön systemaattisuutta, johdonmukaisuutta, saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Kodifioinnin tulee samalla olla riittävän joustavaa, jotta sääntely voi mukautua yhteiskunnallisten olosuhteiden muutoksiin. Kodifiointia ei siten tule tarkastella yksittäisenä lakiteknisenä ratkaisuna, vaan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin käsittävänä lainsäädäntöstrategiana, jossa eri lakien yhdistämisellä on yhteinen poliittinen tavoite.

Tapaustutkimuksen perusteella yhteisöoikeudellisen sääntelyn kodifiointia ei ole perusteltua arvioida yksinomaan teknisenä kokoamisena vaan sääntelyratkaisuna, jonka muoto määräytyy kulloistenkin sääntelytarpeiden, tavoitteiden ja taustalla vaikuttavien arvovalintojen perusteella. Tapaustutkimus osoittaa, että yhteisölainsäädännön tavoitteita voidaan edistää myös varsinaista kodifiointia kevyemmillä keinoilla. Tällainen keino on esimerkiksi konsolidointi. Konsolidointi on kodifiointia kevyempi sääntelykeino. Se merkitsee tiettyä asiaa sääntelevien säännösten uudelleenryhmittelyä pienin muutoksin. Tiettyjen asiakokonaisuuksien konsolidointi voisi turvata eri yhteisömuotojen yhtäläisiä soveltamisedellytyksiä, selkeyttää niiden yhteistä sääntely-ympäristöä ja parantaa sääntelyn saavutettavuutta erityisesti useissa yhteisömuodoissa toimiville osapuolille.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä? 

Perinteisesti kodifiointi on ollut yksi tapa koota sääntelyä yhtenäiseksi laiksi ja sen hyväksyttävyys on muodostunut ennen kaikkea oikeuskäytännön ja oikeudellisten kannanottojen kirjaamisesta lakiin. Nyky-yhteiskunnassa kodifioinnilla on eri merkitys. Tutkimus osoittaa, että moderni kodifiointi eli lainsäädännön koontaminen on varsin käyttökelpoinen työkalu jatkuvasti muuttuvassa ja dynaamisessa yhteiskunnassa: kodifioimalla säädöksiä pyritään luomaan laeille kestävyyttä ja kiteyttämään oikeudenaloja. Väitöstutkimuksessa tuodaan esiin, miten osakeyhtiölain vaikutus mallilakina näkyy muissa yhteisölaeissa. Tutkimus on relevantti erityisesti siksi, että yhteisöoikeus on monimutkaistunut ja oikeudenalan säädöksiin on viime vuonna tehty lukuisia muutoksia.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Väitöstutkimus koostuu yhteenveto-osasta ja neljästä vertaisarvioidusta erillisestä artikkelista. Tutkimuksessa hyödynnetään tapaustutkimusta, lainvalmistelun ilmiöitä ja käytäntöjä. Väittelijä on toiminut usean vuoden lainvalmistelutehtävissä oikeusministeriössä, ja hänen kokemustaan käytännön lainvalmistelusta on hyödynnetty tutkimuksessa.

OTM Satu Pentikäisen lainsäädäntötutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kodifiointi - tapaustutkimus yhteisölainsäädännön yhdenmukaistamisesta tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat dosentti, työelämäprofessori Tuomas Pöysti Lapin yliopistosta ja yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus 

Väitöskirja

Väittelijän valokuva 

Lisätietoja:

Satu Pentikäinen, satupen8(at)student.uef.fi