Suun tulehdus voi uhata sydänterveyttä
– Parodontiitti on pahasti alidiagnosoitu kansansairaus, toteaa kliinisen hammashoidon professori Päivi Mäntylä.
Siinä missä karieksen tietävät kaikki, parodontiitista on harvempi kuullut. – Monet hammaslääketieteen opiskelijatkaan eivät ole ennen opintojaan kuulleet siitä.
Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudosten tulehdussairaus, joka aiheuttaa kudoksissa palaumattomia muutoksia ja voi pahimmillaan johtaa hampaiden irtoamiseen. Se voi olla myös uhka yleisterveydelle, sillä parodontiitilla on havaittu yhteys ainakin sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarkteihin sekä keuhkosairauksiin. – Lisäksi kiinnityskudossairauksilla on kaksisuuntainen yhteys diabetekseen. Diabeetikoilla on enemmän parodontiittia, ja se puolestaan heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.
Hampaiden menetyksen syynä parodontiitti on Mäntylän mukaan yhtä yleinen kuin karies. –Karieksen tavoin se olisi useimmissa tapauksissa ehkäistävissä hyvällä suuhygienialla ja tarkistuttamalla suu säännöllisesti hammaslääkärillä. Hammaslääkärin vastuulla on tutkia potilaan suu kattavasti.
Hoitamaton ientulehdus voi edetä parodontiitiksi. Edenneen parodontiitin merkkejä ovat ienten yleinen vetäytyminen ja hampaiden liikkuminen. – Selvien merkkien ilmaantuessa ollaan jo myöhässä. Parodontiittia ei voi omin päin tunnistaa, vaan se on hammaslääkärin tehtävä.
Yli 60-vuotiaista noin 70 prosentilla on parodontiittiin viittaavia muutoksia, ja kymmenellä prosentilla väestöstä on pitkälle etenevän parodontiitin riski. – Hampaiden menetyksiin johtavan parodontiitin merkit voivat olla havaittavissa jo 20-30-vuotiailla. Saatetaan ajatella, ettei nuoria terveitä aikuisia tarvitse tutkia niin perusteellisesti, mutta juuri tässä iässä olisi kriittinen hetki tunnistaa riskihenkilöt.
Suun tulehduksia ei yleensä aiheuta mikään yksittäinen bakteeri, vaan lukuisien eri bakteerien muodostama järjestäytynyt kasvusto, biofilmi. Se aiheuttaa sekä kariesta että ientulehdusta. Parodontiitissa tapahtuva kudostuho on seurausta immuunivasteesta, joka myös ylläpitää matala-asteista tulehdustilaa koko elimistössä.
Suusta voi verenkierron mukana kulkeutua bakteereja, tulehduksen välittäjäaineita ja tulehdussoluja muualle elimistöön. Valtimotaudissa verisuonia ahtauttavista plakeistakin on löydetty eläviä suun bakteereja. Huonokuntoisilla vanhuksilla suun bakteerimassaa voi joutua myös hengitysteiden kautta keuhkoihin.
Tarkat mekanismit suun tulehdussairauksien ja yleisterveyden välillä tunnetaan kuitenkin vielä huonosti. Omassa tutkimustyössään Mäntylä muun muassa selvittää parodontiitin yhteyttä sydänsairauksiin. Keskeinen tutkimuskohde on myös iäkkäiden suunterveys.
– Hammaslääketieteen koulutuksessa tärkeä haaste on erikoistumismahdollisuuksien ja seuraavan akateemisen sukupolven turvaaminen. Erikoistumispaikkoja ja kouluttajia on niukasti, ja valmistuneita hammaslääkäreitä on vaikea houkutella yliopistomaailmaan ainakaan palkoilla, Mäntylä toteaa.
Mäntylä pitää professuuriesitelmän aiheesta Parodontiitti – suomalainen kansansairaus 15. toukokuuta Kuopion kampuksella.
Professuuriesitelmät Kuopion kampuksella 15.5.2018
Päivi Mäntylä
- Itä-Suomen yliopiston kliinisen hammashoidon professori 1.8.2017–
- S. 1958, Tampere
- Parodontologian EHL 2000, HLT 2006, Helsingin yliopisto
- Parodontologian dosentti 2013, Helsingin yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- KYS ylihammaslääkäri, 2017–
- UEF Hammaslääketieteen yksikön varajohtaja, 2017–
- Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, suu- ja leukasairauksien osasto, 2005–2017
- Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, hallituksen jäsen
- VALVIRA, pysyvä asiantuntija