Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden Sitran toimeksiannosta laatima tutkimusraportti osoittaa, että laadukkaasti toteutettu vuorovaikutus voi vahvistaa osallistavaa demokratiaa, lisätä päätösten legitimiteettiä ja mahdollistaa investointihankkeiden sujuvamman etenemisen.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten laadukas vuorovaikutus jäsentyy pohjoismaisissa vihreän siirtymän investointihankkeissa ja millaisia vaikutuksia sillä on päätöksentekoon. Raportin toteuttivat projektitutkija Samu Salonen ja ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.
Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin Suomessa erityisen ajankohtaisiin hankemuotoihin: tuuli- ja aurinkovoimaan, sähkönsiirtoverkkoihin sekä vihreän vedyn tuotantoon. Katsauksen aineisto koostui 78 tieteellisestä lähteestä, ja siinä painotettiin pohjoismaista tutkimuskirjallisuutta.
Tulosten mukaan pelkkä lainsäädännön vähimmäisvaatimukset täyttävä osallistaminen ei yleensä riitä laadukkaan vuorovaikutuksen toteutumiseen. Vaikuttava vuorovaikutus tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sen tulisi jatkua läpi hankkeen elinkaaren. Lisäksi vuorovaikutuksen tulisi tapahtua sekä virallisissa että epävirallisemmissa yhteyksissä osallistujien tarpeet huomioiden.
Tutkimuksessa tunnistettiin seitsemän laadukasta vuorovaikutusta määrittävää osatekijää: osallistujien vaikutusmahdollisuudet, osallistumisen ajoitus, inkluusio, tiedon avoimuus ja saavutettavuus, tasavertaisuus, jälkihoito sekä luottamus. Osatekijät kytkeytyvät toisiinsa, eikä yhden osa-alueen puutteita voida yleensä korvata toisella.
– Esimerkiksi puutteellisia vaikutusmahdollisuuksia ei voi kompensoida lisäämällä osallistujien inkluusiota. Vuorovaikutus ei puolestaan voi olla vaikuttavaa, mikäli se tapahtuu päätöksenteon kannalta väärään aikaan, tutkijat havainnollistavat.
Raportin mukaan huonosti valmisteltu vuorovaikutus voi lisätä epäluottamusta ja ruokkia konflikteja. Jos luottamus menetetään, sitä on vaikea saada takaisin. Onnistuessaan vuorovaikutus voi samanaikaisesti parantaa hankkeiden hyväksyttävyyttä ja sujuvoittaa niiden etenemistä. Samalla se voi vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa, lisätä luottamusta ja tukea oppimista. Raportissa korostetaan, että vihreän siirtymän investointihankkeissa ei tulisi tavoitella pelkästään mahdollisimman suoraviivaista hankemenettelyä, vaan myös demokratiaa ja päätöksenteon laatua vahvistavia toimintatapoja.
Hanke on toteutettu Itä-Suomen yliopistossa pääosin Sitran rahoituksella. Pieneltä osin hankkeen työtä on rahoitettu myös Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeista Phoenix (päätösnumero 358974) ja Material Democracy (päätösnumero 365736).
