Digitalisaatio muuttaa taloushallinnon ammattilaisten työtä, myös koulutuksen uudistuttava
– Taloushallinnon ammattilaisten tulisi entistä enemmän ymmärtää yritysten toimintaa numeroita syvemmin. Tämän taidon kehittäminen on huomioitava kauppatieteilijöiden koulutuksessa aiempaa laajemmin, sanoo laskentatoimen professori Pasi Syrjä.
Syrjä nimitettiin Itä-Suomen yliopiston laskentatoimen professoriksi Joensuuhun syyskuun alussa. Professuurin perustamisen mahdollisti Korhonen Yhtiöt Oy:n tekemä lahjoitus laskentatoimen opetuksen kehittämiseksi Joensuun kampuksella.
– Digitalisaatio lisää asiantuntijatyön määrää taloushallinnossa. Tiedontuottajasta tulee asiantuntija, mutta emme vielä tarkkaan tiedä, mitä tämä merkitsee koulutuksen näkökulmasta.
Akateemisessa tutkimuksessa laskentoimen ammattilaisten osaamiskuvan ja osaamistarpeiden selvittäminen on ajankohtainen kysymys, johon myös Syrjä syventyy. Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan, millaisena yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laskentatoimen opiskelijat hahmottavat työnkuvansa tulevaisuudessa. Myös yrityksiltä kysytään, mitä osaamista ne odottavat laskentatoimen ammattilaisilta.
– Digitalisaation aikaansaama muutosvauhti laskentatoimen alalla on ollut suuri, eikä alan ammattilaisten nykyinen osaamisprofiili täysin vastaa liiketoimintamaailman tarpeita. Meidän tehtävänämme on kouluttaa osaajia tähän muuttuneeseen maailmaan, Syrjä toteaa.
Peruskirjanpito automatisoituu, analysointiosaamisen tarve lisääntyy
Digitalisaatio vapauttaa taloushallinnon ammattilaisten resursseja peruskirjanpidosta analysointityöhön, jolloin heidän osaamistaan voidaan hyödyntää entistä laajemmin yrityksen päätöksentekoprosessin tukena. Esimerkiksi yritystoiminnan vastuullisuus on vahvistuva trendi, josta Syrjän mukaan puhutaan vielä varsin epämääräisesti.
– Sitä pitäisi pystyä mittaamaan numeerisesti ja osoittamaan näin konkreettisesti, mitä vastuullisuus tarkoittaa yritykselle. Tässä laskentatoimen ammattilaiset pystyvät sparraamaan yrityksiä.
Tulevaisuudessa taloushallinnon ammattilaiset työskentelevätkin aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä yritysten muiden työntekijöiden kanssa. Tämä vaatii Syrjän mukaan perinteisten osastojakojen madaltamista ja hyviä vuorovaikutustaitoja.
– Uusia taloushallinnon työpaikkoja syntyy erityisesti pk-yrityksiin, joissa on pystyttävä kommunikoimaan eri taustaisten ihmisten kanssa. Usein taloushallinnon ammattilaiset joutuvat myös luomaan juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin soveltuvaa taloushallintoa.
Simulaatio-opetuksesta oppia muuttuvaan työelämään
Perinteisen laskentatoimen opettamisen lisäksi laskentatoimen koulutuksessa tulisi simuloida työelämässä vastaan tulevia tilanteita. Syrjä kehitti tämänkaltaista työskentelytapaa LUTin Digitalous 2025 -hankkeessa, jossa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat pääsivät ratkaisemaan Etelä-Karjalan alueella toimivien tilitoimistoalan yritysten ongelmia.
– Erilaiset projektityöt, joissa esimerkiksi lääketieteilijät, insinöörit ja laskentatoimen opiskelijat kohtaavat on yksi hyvä tapa kokeilla työskentelyä eri taustoista tulevien kanssa.
Monialaisena yliopistona Itä-Suomen yliopisto tarjoaa Syrjän mukaan tämänkaltaiseen opetukseen hyvät mahdollisuudet. – Laskentatoimen ammattilaisten osaamiskuvaan ja osaamistarpeisiin liittyvä tutkimusta on täällä myös helppo jalkauttaa myös opetukseen.
Pasi Syrjän painolaatuiset valokuvat:
http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18345?encoding=UTF-8
http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18344?encoding=UTF-8
Lisätietoja: Pasi Syrjä, puh. 050 307 2807, pasi.syrja(at)uef.fi
Pasi Syrjä
- Itä-Suomen yliopiston laskentatoimen professori 1.9.2019–
- S. 1968
- KTM 2001, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- KTT 2010, Lappeenrannan teknillinen yliopisto>
Tärkeimmät tehtävät
- Laskentatoiminnan lehtori ja nuorempi tutkija 2001-2010, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- Tutkijatohtori ja tutkijaopettaja 2010–2014, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- Laskentatoimen professori 2014–2019, Lappeenrannan teknillinen yliopisto