Alakoulussa oppimisen itsesäätely rakentuu dynaamisessa vuorovaikutuksessa oppilaiden, opettajien ja teknologian välillä. Opettajilla on alakoulussa tärkeä rooli oppimisen itsesäätelyn ulkoisina säätelijöinä. Opettajien pedagogiset valinnat voivat joko vahvistaa oppilaiden aktiivista roolia tai rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tehdä omia valintoja ja harjoitella itsesäätelytaitoja. Tämä korostaa itsesäätelyn tukemisen merkitystä opettajankoulutuksessa.
Joensuun kampuksella 17.6. väittelevä KM Teija Paavilainen selvitti tutkimuksessaan, miten alakoululaisten oppimisen itsesäätelyä voidaan tukea digitaalisesti tuetuissa oppimiskokonaisuuksissa. Hän tarkasteli erityisesti oppimisprosessin pedagogisen suunnittelun sekä oppimisanalytiikan tarjoamia mahdollisuuksia.
Oppimisen itsesäätely tarkoittaa oppijan kykyä suunnitella, ohjata ja arvioida omaa oppimistaan. Se on keskeinen taito jatkuvassa oppimisessa, digitaalisissa oppimisympäristöissä sekä hyvinvoinnin kannalta. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että opettajilla on usein rajalliset valmiudet tukea oppilaiden oppimisen itsesäätelyä systemaattisesti. Erityisesti alakouluikäisten oppilaiden itsesäätelyn ohjauksellisesta tukemisesta on toistaiseksi vähän tutkimustietoa.
Paavilaisen väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaiden reflektion tukeminen on keskeinen keino tukea heidän aktiivista ja vastuullista roolia oman oppimisensa säätelijöinä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että oppimisalustat ja oppimisanalytiikka tukevat itsesäätelyä parhaiten yksilöllisissä ja strukturoiduissa oppimiskokonaisuuksissa. Yhteisöllisissä oppimiskokonaisuuksissa oppilaiden sitoutuminen alustaan oli vertaistuen ansiosta heikompaa, mikä rajoitti myös oppimisanalytiikan mahdollisuuksia tukea ryhmien säätelyä.
– Digitaalinen oppiminen ja itseohjautuvuus on nostettu suomalaisessa koulukeskustelussa esille kriittisessä valossa, ja niitä on yhdistetty muun muassa heikentyneisiin oppimistuloksiin. Kuitenkin tutkimuksen mukaan niin digitaalinen osaaminen kuin oppimisen itsesäätely ovat tärkeitä tulevaisuuden taitoja, joita pitäisi harjoitella jo alakoulussa. Ne vaativat suunnitelmallista harjoittelua ja tukea, Paavilainen toteaa.
Väitöskirjan tulokset perustuvat design-tutkimukseen, jossa suunniteltiin ja toteutettiin kaksi pedagogisesti erilaista ilmiöoppimisen oppimiskokonaisuutta digitaalista oppimisalustaa hyödyntäen. Molemmissa kokonaisuuksissa oppilaiden oppimisen itsesäätelyä tuettiin suunnitelmallisesti ohjaamalla oppilaita reflektoimaan omaa oppimistaan, oppimisalustan rakenteellisten ratkaisujen avulla sekä oppimisanalytiikan kautta saadun palautteen kautta. Oppimiskokonaisuudet toteutettiin viidennen ja kuudennen luokan oppilaiden kanssa.
Paavilaisen mukaan tekoälyn yleistyvä käyttö tarjoaa uusia mahdollisuuksia tukea oppimisen itsesäätelyä. Väitöskirja tarjoaa tärkeää tietoa siitä, miten oppimisen itsesäätely rakentuu perusopetuksessa digitaalisesti tuetuissa oppimisprosesseissa. Tulokset korostavat, että teknologian kehittämisen rinnalla pedagoginen suunnittelu on avainasemassa.
– Myös tekoälyn aikakaudella tavoitteena tulee olla oppilaiden aktiivinen, reflektoiva ja vastuullinen rooli oman oppimisensa säätelijöinä.
Tarkenna hakuasi
