Projektitutkija Olli Salmensuun terveystaloustieteen väitöstutkimus tarkastelee perunan hinnanmuodostusta, hintakeinottelua ja potentiaalia edulliseen hyvinvointiin kehitysmaissa. Tutkimus osoittaa, että politiikkatoimilla olisi mahdollista tehdä perunasta köyhille paikallinen, edullinen ruoka kehitysmaissa. Lisäksi väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia talousteoreettisten menetelmien hyödyntämiseen.
Peruna on ollut vuosisatoja keskeinen ravinnonlähde länsimaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti köyhimpien edullista ruokaa, mikä on tasannut yhteiskunnallista kehitystä. Kehitysmaissa perunan käyttö on kuitenkin ollut varsin vähäistä, koska riisi ja vehnä ovat olleet edullisempia perunaan nähden.
Korkeat perunahinnat johtuvat osin kehitysmaiden lämpimästä ilmastosta, joka vaatisi enemmän keinokastelua, kasvin- ja tuholaistorjunta-aineita sekä hyvälaatuista istutusmateriaalia. Lisäksi logistiikan ja säilytyksen ongelmat nostavat kaupunkikeskusten perunahintoja. Varakkaammat maatilat valitsevat usein muuta viljeltävää, jota paikallinen maatalouspolitiikka suosii. Tätä ongelmakenttää kutsutaan perunan tarjontarajoitteiksi. Lisäksi valtioiden rajat eriyttävät perunan markkinoita ja hinnanmuodostusta. Kehitysmaissa peruna kohtaa korkeita tullimaksuja, mikä tekee perunan hintatasosta maakohtaisen.
– Kehitysmaiden yhteiskunnissa vaikuttaa haittatekijöitä, joita ei ole saatu kitketyksi perunan tieltä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Perunan asemaa kehitysmaissa tulisi parantaa lisäämällä tarpeellista perunalle kohdistettua panoskäyttöä ja infraa, hankkiutumalla eroon kilpailurajoituksista kuten tullimaksuista sekä tukemalla samalla tuottajan osuutta ja paikallista perunantuotantoa, Salmensuu ohjeistaa.
Tutkimus vahvisti talousteoriaa ja todensi keinottelun uutta kautta
Talousteorian mukaan tuotannon panossyötteet hintoineen määrittävät tuotannon hinnat. Tämä pätee yhtä lailla niin polkupyörän, auton, vaatteen tai internetpalvelun tuottamiseen. Kun ostat tuotteen, sen hinta korvaa tuotantoketjuun osallistuneiden panokset. Se, onko saatu korvaus esimerkiksi työlle tai pääomalle oikeassa suhteessa tai riittävä, on vielä eri kysymys.
Salmensuun väitöstutkimus osoitti, että klassiset tuotannontekijäpanokset ovat keskeisessä roolissa perunan hintavaihtelun selittämisessä. Samalla datan ulotteisuutta pienentämällä saadut tulokset vahvistavat tutkimuksen taustalla olevia talousteorioita.
– Tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta, kun perustuotannontekijät eli maa, työ, pääoma ja teknologia saadaan samasta tosielämän datasta esiin dimensionredusointitekniikkaa hyödyntäen, Salmensuu toteaa.
Dimension redusointi on monilla tieteenaloilla käytetty tekniikka, jolla suuresta muuttujamäärästä koostetaan pienempi määrä datan vaihtelua tarkemmin noudattavia uusia muuttujia eli ikään kuin tiivistelmä data-avaruudesta. Tekniikan yleinen ilmentymä on pääkomponenttianalyysi, jota myös Salmensuu hyödynsi väitöstutkimuksessaan. Taloustieteessä siihen on suhtauduttu varauksella, mutta väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat teoriaa.
– Talous on niin monimutkainen kokonaisuus, että tarvittiin riittävän säännönmukainen ympäristö teorian vahvistamiseksi datan avulla. Jos jokin tieteellinen menetelmä on vain teorian perusteella käytännössä kielletty, niin se kertoo teorian olevan uhanalainen. Tieteellisistä teorioista talousteoria on toki vahvalla pohjalla perustuen keskeisesti ahneuteen, mikä on ihmiskäyttäytymistä laajasti ajava voima, vaikka sen jäljissä ei ole mitään kaunista, niin kuin voimme joka päivä omasta ja muiden elämästä huomata, Salmensuu arvioi.
Intian perunahintakeinottelun tarkasteluun Salmensuu hyödynsi rullaaviin Granger-testeihin pohjautuvaa menetelmää. Delhin pääkaupunkialueella suhteellisesti hitaat markkinavälitykset viittasivat poikkeuksellisen voimakkaaseen keinotteluun.
– Vastaavia menetelmiä on kehitetty ennenkin, mutta tulokset ovat olleet tähän nähden laimeita. Tässä tutkimuksessa tulokset olivat tilastollisesti voimakkaita, ja niitä saatiin loogisesti siellä, missä oli odotettavissakin. Kysyntäpuolen keinottelu ruokakriisien aikaan vuosina 2007–2009 ja 2011–2012 näkyi erityisen selvästi. Delhi oli ehkä myös erityisen otollinen kohde. Intiassa perunan katkonainen futuurikauppa ei ole ohjannut hinnanmuodostusta, ja kilpaillun markkinan hypoteesia voitiin lähestyä tukkukaupan päivittäisillä hinta- ja saapumiserätiedoilla, Salmensuu valottaa taustaa.
FM, YTM Olli Salmensuun terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on potato prices in developing countries: Exploring potato potential as a time-tested tool for poverty alleviation and affordable welfare tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 20.8. klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Xiaohua Yu Göttingenin yliopistosta ja kustoksena professori Mika Linden Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata verkossa.
Väitöstilaisuus seurattavissa verkossa
Lisätietoja
Olli Salmensuu, projektitutkija, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, olli.salmensuu@uef.fi