Digitaalisen hyvinvointisovelluksen käytöllä on myönteisiä vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja terveellisiin elintapoihin, havaittiin Pohjois-Savossa toteutetun tutkimuksen alustavissa tuloksissa.
Tutkimuksessa 1704 työikäistä pohjoissavolaista sai käyttöönsä BitHabit-hyvinvointisovelluksen vuosina 2024–2025. Hyvinvointisovelluksen ottivat todennäköisimmin käyttöön naiset, nuorempiin ikäluokkiin kuuluvat sekä korkeimmin koulutetut. Iäkkäimmät kuitenkin käyttivät sovellusta aktiivisimmin.
Interventiotutkimuksen tuloksia esitellään juuri julkaistussa politiikkasuosituksessa, jossa avataan tutkimuksen alustavia johtopäätöksiä BitHabit-hyvinvointisovelluksen vaikuttavuudesta ja tutkimukseen osallistuneiden taustan vaikutuksesta käyttöaktiivisuuteen. Tutkimus on toteutettu osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE) -hanketta, jota Euroopan unioni on rahoittanut.
Tutkimuksessa havaittiin, että sosiodemografiset taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutus ja työmarkkina-asema, vaikuttivat siihen, millaisia pieniä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tekoja tutkittavat valitsivat. Esimerkiksi liikuntateot olivat suosituimpia lähes kaikissa ryhmissä, kun taas mielen hyvinvointia edistäviä tekoja suosivat erityisesti nuoret ja työttömät.
– Digitaaliset hyvinvointisovellukset voisivat olla kustannustehokkaita työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen hyvinvointialueilla. Niitä olisi mahdollista skaalata laajalle käyttäjäjoukolle ja toisaalta räätälöidä yksilölähtöisesti ja tarvepohjaisesti, projektitutkija Hanna Rekola Itä-Suomen yliopistosta toteaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että digitaaliset interventiot edistävät terveellisiä elintapoja ja parantavat mielen hyvinvointia, mutta niiden toimivuudessa on yksilökohtaisia eroja. Tutkimusten perusteella digitaalisten interventioiden tulisi huomioida paremmin erityisesti käyttäjien kokemukset työkalujen käytettävyydestä ja olla käyttäjän tarpeisiin räätälöityjä ja helppokäyttöisiä.
– Taustatekijöiden, elämäntilanteen ja hyvinvoinnin yhteyttä hyvinvointisovellusten käyttöaktiivisuuteen ja sovellusten vaikuttavuuteen on toistaiseksi tutkittu vähän. Jatkotutkimuksessa on tärkeä selvittää erityisesti sitä, missä käyttäjäryhmissä sovellukset toimivat kaikkein parhaiten, sekä mitkä tekijät edistävät sovellusten pitkäkestoista käyttöä ja vaikuttavuutta. Käynnissä olevassa PREWELL-hankkeessa perehdymme tarkemmin näihin kysymyksiin.
Tutkimukseen osallistuneet pohjoissavolaiset saivat porrastetussa stepped wedge -asetelmassa BitHabit-hyvinvointisovelluksen käyttöönsä omalla vuorollaan ja käyttivät sovellusta tutkimuksen aikana kolmesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Tutkimuksessa mielen hyvinvointia arvioitiin monipuolisesti viidellä eri hyvinvointimittarilla, joita olivat SWEMWBS, PHQ-9, UCLA-3, tyytyväisyys elämään sekä toimintamahdollisuudet. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoa terveellisistä elintavoista sekä tyypilliset sosiodemografiset taustatiedot kuten ikä, sukupuoli, korkein koulutus ja työmarkkina-asema.
Lisätietoja:
