Miesten pitkäaikaistyöttömyys on yleisempää kuin naisten, mutta he käyttävät työllistymispalveluja vähemmän. Miesten työllistymisen edellytyksiä Pohjois-Savossa selvitettiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja Itä-Suomen yliopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttamassa Miesten työmarkkinoille kiinnittymisen edistäminen -hankkeessa. Selvityksessä havaittiin, että työllistymispalvelujen haasteellisissa asemissa olevat miespuoliset asiakkaat voidaan jaotella työuransa alku- tai loppuvaiheessa sekä sosiaalisesti ja fyysisesti määrittyvällä reuna-alueella eläviin miehiin, joiden työllistymisen haasteet ovat moninaisia ja yhteen kietoutuneita.
– Miespuolisten työnhakijoiden on selviydyttävä työttömyyteen johtaneiden tai sitä ylläpitävien työkykyyn liittyvien henkilökohtaisten ja rakenteellisten tekijöiden lisäksi erilaisista terveydellisistä, taloudellisista ja sosiaalisen elämän haasteista, sanoo projektitutkija Tiina Ahonen Itä-Suomen yliopistosta.
– Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, monialaisten palvelujen yhteistyötä on entisestään tiivistettävä. Työllistymistä edistetään parhaiten myötävaikuttamalla työttömän kokonaisvaltaiseen elämäntilanteeseen ja hyvinvoinnin edellytyksiin, hän jatkaa.
Työllistymisen edistämisen keinot eivät vastaa kaikkien kohderyhmien tarpeisiin
Hankeselvityksessä koostetun mallinnuksen mukaan työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen, ohjauksen räätälöinti, uudet palvelut ja niiden yhdistelmät, monialaisuus sekä vaikuttavat palvelut olivat ajankohtaisia kehittämisen teemoja. Laajassa kuvassa kehittämisen teemat resonoivat hyvin työllistymisen edistämisen haasteiden kanssa, mutta syvempi analyysi toi esiin, etteivät nykyiset työllistymisen edistämisen keinot vastaa kaikkien kohderyhmien tarpeisiin. Selvitys nostaakin esiin jatkokehittämisen kannalta olennaisia kehityskohteita.
Kehittämistyössä erityisesti työnhakijoiden oman äänen tulisi kuulua vahvemmin, jotta työllistymisen edistämiseen saataisiin ”kentän” perään kuuluttamaa konkretiaa sekä kehittämistyössä korkeimpana tavoitteena olevia vaikuttavia palveluja. Uusien palvelumallien kehittämisen tulisi olla läpinäkyvämpää ja pohjautua vahvemmin aiempaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Lisäksi tarvitaan myös työllistymisen edistämisen keinoja kokoavaa ja juurruttavaa työtä hankkeiden ”ohimenevyyden” haastetta tasapainottamaan. Selvityksessä nousi esiin myös se, että sukupuolinäkökulma on sivuutettu lähes kokonaan viimeaikaisissa työllistymistä edistävissä hankkeissa.
Pohjois-Savossa tehdyn selvityksen tuloksia peilattiin lähimaakuntiin, joiden havaittiin jakavan samankaltaiset työmarkkinatilanteet, työllistymisen haasteet sekä työllistymispalvelujen miesasiakasryhmät. Selvityksen tuloksia voidaan täten suurelta osin hyödyntää myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.
Selvityshanke toteutettiin Pohjois-Savossa haastattelemalla työllistymispalvelujen miesasiakkaita ja asiantuntijoita sekä alueella toimivien yritysten edustajia, tarkastelemalla ja mallintamalla viimeaikaista työllistymisen edistämisen kehittämistyötä sekä käymällä vuoropuhelua lähimaakuntien kanssa. Tulokset on koottu Miesten työmarkkinoille kiinnittymisen edistäminen -julkaisuun. Siinä on ajankohtaista tietoa miesten työttömyydestä ja siihen kytkeytyvistä ilmiöistä, työllistymisen edellytyksistä sekä työllistymisen edistämiseen liittyvästä viimeaikaisesta kehittämistyöstä.
Selvitys:
Haverinen, Ville-Samuli (toim.) 2020. Miesten työmarkkinoille kiinnittymisen edistäminen. Selvityshankkeen loppuraportti. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, 12. ISBN: 978-952-61-3653-0. Itä-Suomen yliopisto, Joensuu. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/23932
Lisätietoja: Tiina Ahonen, tiina.ahonen(a)uef.fi, puh: 050 576 0971
