Suomessa poliisin eettistä toimintaa ohjaa arvojen ja lakien ohella eettinen koodisto, jonka tarkoituksena on ohjata poliisin toimintaa tilanteissa, joissa ei ole selkeää toimintamallia. Eettisyys ei kuitenkaan muodostu pelkästään yksittäisille poliiseille annetuista ohjeista, vaan ennen kaikkea poliisiyhteisön arjessa rakentuvista käytännöistä ja kulttuurista, jotka huomaamatta ohjaavat toimintaa ja sen kriittistä arviointia.
Poliisin toiminnassa huomio kohdistuu usein yksittäisiin tekoihin, mutta vähemmälle jää se, mitä niiden taustalla tapahtuu. Itä-Suomen yliopistossa käynnistynyt Eettinen poliisi (EEPO) -tutkimushanke tarkastelee poliisin eettistä toimintaa poliisien, heidän sidosryhmiensä ja poliisiopiskelijoiden näkökulmista. Tavoitteena on selvittää, miten eettisyys ymmärretään, huomioidaan tai sivuutetaan poliisitoiminnassa ja miten eettinen osaaminen rakentuu poliisien työssä ja koulutuksessa.
– Poliisi on keskeinen eettisyystutkimuksen kohde, koska sillä on samanaikaisesti sekä valvontaan ja kontrolliin liittyvä legitiimi valta-asema että velvoite suojella yksilön vapautta avoimessa yhteiskunnassa. Tämä rooli edellyttää laajaa harkintavaltaa, jota poliisi käyttää usein nopeasti ja paineen alla, mikä voi tehdä epäeettisestä toiminnasta sekä tahattoman helppoa että ulkopuolisille vaikeasti havaittavaa, kuvailee tutkimushankkeen johtaja Soila Lemmetty.
Eettisyys kytkeytyy poliisissa myös vahvasti luottamuksen rakentamiseen. Vaikka Suomessa luottamus poliisiin on tilastojen mukaan kansainvälisesti vertailtuna vahvaa, kokemukset vaihtelevat eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi nuoret kyseenalaistavat viranomaisten toimintaa aiempaa enemmän ja poliisia kohdellaan vähemmän kunnioittavasti. Lisäksi yhteiskunnallinen vastakkainasettelu heijastuu myös poliisin toimintaan ja asenteisiin. Tässä kontekstissa poliisin eettisen toiminnan ymmärtäminen ja vahvistaminen on erityisen ajankohtaista.
Etiikkaa opetetaan, mutta työyhteisöllä suuri merkitys sen toteutumiseen
Yksi keskeinen näkökulma on poliisin eettinen osaaminen, jonka rakentumisessa on kyse yksittäisten taitojen sijaan eettisten periaatteiden omaksumisesta ja juurtumisesta osaksi poliisien työtä. Etiikkaa opetetaan poliisikoulutuksessa, mutta työyhteisöllä on suuri merkitys sen toteutumiseen.
Eettinen osaaminen ei automaattisesti vahvistu työn arjessa, jossa poliisit oppivat toisiltaan ja verkostoiltaan myös epämuodollisesti. Tällainen epämuodollinen oppiminen voi ohjata toimintaa myös epäeettiseen suuntaan – erityisesti silloin, kun organisaatiossa vaikuttaa monenlaisia, keskenään ristiriitaisia arvoja tai perinteitä, jotka voivat olla vanhentuneita tai ne ovat voineet jäädä kokonaan kyseenalaistamatta.
– Tutkimuksista tiedetään, että kokeneemmat poliisit eivät aina arvioi työnsä eettisiä ulottuvuuksia kriittisesti, ja opiskelijat tai vastavalmistuneet poliisit sosiaalistuvat työarjessa esimerkiksi jäljittelyn ja toimintamallien kopioimisen kautta epäeettisyyden sallivaan kulttuuriin.
Tätä selittävät valta-asetelmat, hierarkiat, kokeneisiin poliiseihin kohdistuva arvostus sekä pelko ulkopuolelle jäämisestä. EEPO-hankkeessa selvitetään nyt näitä piilossa olevia oppimisprosesseja ja niiden myötä mahdollisesti rakentuvaa epäeettistä toimintaa ja kulttuuria.
Eettinen poliisi (EEPO): Narratiivisetnografinen tarkastelu eettisistä periaatteista, konflikteista ja osaamisesta ennalta estävässä poliisityössä -tutkimushanketta rahoittaa Koneen Säätiö. Hanke kestää 1.1.2026–31.12.2029.
