Yhteiskuntatieteiden laitoksen järjestämillä tiedekahveilla puhuttiin oikeusvaltion murtumista. Vuodesta 2022 järjestetty tapahtuma kokoaa yhteen tutkijoita ja opiskelijoita titteleihin katsomatta.
Populistista retoriikkaa käytetään oikeusvaltion keskeisiä instituutioita ja henkilöitä vastaan, hallitusvaltaa keskitetään ja politisoidaan, perustuslaillisuuden valvonta tehdään vaarattomaksi, mediaa kyseenalaistetaan, kansalaisjärjestöjä hiljennetään ja tieteen vapautta kyseenalaistetaan. Oikeustieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät ovat tunnistaneet useita varhaisia merkkejä, joilla oikeusvaltiota on viime vuosien aikana murennettu niin Euroopassa kuin muualla maailmassa.
– Ensimmäisiä merkkejä oikeusvaltion murentamisesta on populistisen retoriikan käyttäminen oikeusvaltion keskeisiä instituutioita ja henkilöitä kohtaan. Esimerkiksi tuomareita kohtaan hyökätään ja sanotaan, etteivät he käytä mitään oikeudellista harkintaa, vaan tuomiot ovat vain mielipiteitä. Näin halutaan horjuttaa luottamusta keskeisiin oikeusvaltiota puolustaviin instituutioihin, apulaisprofessori Maija Dahlberg kertoo.
Hän esitteli yhteiskuntatieteiden laitoksen järjestämillä tiedekahveilla syksyllä alkanutta, Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushankettaan. Siinä tutkitaan keinoja, joilla tuomioistuinten riippumattomuutta voidaan vahvistaa.
Yhteiskuntatieteiden laitoksella on järjestetty yhteisiä tiedekahveja syksystä 2022 lähtien osana työyhteisölle järjestettäviä tapahtumia. Tapahtuma syntyi väitöskirjatutkija Samuli Koposen ja tutkijatohtori Sirpa Mannisen aloitteesta, ja he ovat edelleen aktiivisesti mukana tilaisuuksien järjestämisessä, vaikka uusia apukäsiä onkin liittynyt mukaan.
– Toiminnan ajatuksena on yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen vahvistaminen. Ajatus tiedekahveista syntyi huomiosta, ettemme tienneet, mitä seinän takana tapahtuu. Meillä oli jo ennestään vahva kahvittelukulttuuri aamu- ja iltapäiväkahveineen, joten keskustelun ja kahvin yhdistäminen oli luonnollista, Samuli Koponen kertoo.
Marraskuinen tiedekahvila kokosi Kuopion kampukselle tuvan täyteen aktiivisia osallistujia, joiden joukkoon mahtui niin tutkijoita kuin opiskelijoita.
– Keskustelua syntyi runsaasti ja osallistujat esittivät erinomaisia, haastavia kysymyksiä, työelämäprofessori Kaari Mattila kiittää.
Alusta saakka tiedekahveja on järjestetty yli yksikkörajojen titteleihin katsomatta.
– Tervetulleita ovat olleet niin professorit, opiskelijat kuin toimistohenkilökuntakin.
Kuluneiden vuosien aikana tiedekahveilla on keskusteltu muun muassa populismista, ostrakismista, luokkatutkimuksesta ja työssäkäyvistä köyhistä. Niillä on pureuduttu myös tutkimusmenetelmiin ja akateemisessa maailmassa työskentelyyn.
– Tiedekahvien aiheet on valittu mielenkiinnon ja joskus jopa tarpeenkin mukaan. Pääosa puhujista on ollut yliopiston omaa väkeä Kuopiosta tai Joensuusta. Puhujat voivat löytyä lähipiiristä, mielenkiintoisen aiheen parista tai kirjan sivuilta.
Osallistujamäärät ovat yksittäisissä tapahtumissa vaihdelleet. Suosittuja aiheita ovat olleet muun muassa tekoäly ja ADHD yliopistossa, mikä kiinnosti aiheena erityisesti opiskelijoita.
– Totesimme yksimielisesti, että ADHD haittaa huomattavasti opiskelua ja työskentelyä yliopistossa. Huomasimme myös, miten tärkeää on vertaisten kanssa keskustelu ja erilaisten opiskelu- ja työskentelytekniikoiden jakaminen. Tiedekahvit poikikin ADHD-vertaistukiryhmän, joka kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa 2025.
Tiedekahveille osallistuneet ovat Koposen mukaan ottaneet tapahtuman vastaan positiivisesti ja kokeneet sen kiinnostavaksi ja hyödylliseksi. Yhteinen tekeminen on kerännyt laajemminkin kiitosta.
– Läheiset ja mutkattomat suhteet työyhteisön jäsenten kesken ovat ensiarvoisessa asemassa erityisesti silloin, kun tarvitaan tukea työssä jaksamiseen tai vaativaan työvaiheeseen. Toisinaan pöydästä onkin juostu omalle työpisteelle ”Heurekaa” huutaen ja toisinaan pöydän äärestä on löytynyt juuri se oikea henkilö, näkökulma tai olkapää.
Vuosina 2023–24 tiedekahvit sai tukea yliopiston EDI-rahasta, joka on tarkoitettu yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseen.
– Kuluvan vuoden kahvit on järjestetty laitoksen ystävällisellä tuella ja niiden määrää karsittiin kahteen kertaan lukukaudessa.
Dahlbergin mukaan viimeaikaiset oikeusvaltion murtumat ovat olleet asteittaisia ja hitaita, eikä niihin välttämättä ole havahduttu ennen kuin on tapahtunut isoja muutoksia. Vuoden 2008 talouskriisi, maahanmuuttokriisi, ilmastokriisi sekä korona ovat osatekijöitä, jotka ovat horjuttaneet oikeusvaltion asemaa niin Euroopassa kuin muualla maailmassa.
– Kriisit ovat olleet pontimena sille, että joudumme hieman perustelemaan, miksi demokratia ja oikeusvaltion keskeiset periaatteet ovat puolustamisen arvoisia.
Suojeleeko tuomioistuinten riippumattomuuden vahvistaminen oikeusvaltiota?
Suomessa on Dahlbergin mukaan herännyt huoli siitä, miten tuomioistuimet voisivat ottaa isompaa roolia oikeusvaltion puolustajina ja perustuslain valvojina, jos ennakollinen perustuslakivalvonta alkaa kompastella.
– Suomessa tuomarimentaliteetti on hyvin pidättyväinen ja on ajateltu, että ei lähdetä mihinkään tuomioistuinaktivismiin eikä tuomarivaltioon.
Suomalaisessa järjestelmässä perustuslainmukaisuuden valvonnan pääpaino on perustuslakivaliokunnan tekemässä ennakollisessa valvonnassa. Tuomioistuimet voivat kuitenkin jättää soveltamatta tavallisen lain, jos se on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Oikeusministeriön työryhmä selvittää parhaillaan, millä keinoilla tuomioistuinten riippumattomuutta voidaan Suomessa vahvistaa.
– Me tutkimme CoROL-hankkeessa sitä, riittääkö oikeudellisten sääntöjen lisääminen ja voidaanko niitä lisäämällä huokaista helpotuksesta, että riippumattomuus on turvattu ja tuomioistuimet ovat rauhassa hyökkäyksiltä. Vai onko jotain muuta, mitä voi tehdä tuomioistuimien riippumattomuuden vahvistamiseksi ja mitkä ylipäänsä ovat keinot, joilla vahvistaa oikeusvaltiota ja estää hyökkäyksiä oikeusvaltiota vastaan.
Oikeusvaltion uhkien tunnistamiseksi tarvitaan useiden tieteealojen yhteistyötä
Työelämäprofessori Kaari Mattila pohti tiedekahvien toisessa puheenvuorossa oikeusvaltion murtumiin havahtumista sekä toimijoita ja toimenpiteitä. Hänen mukaansa oikeusvaltion rapauttamista tapahtuu vaivihkaa usealla saralla.
– Lukuisissa maissa, myös Euroopassa, erilaiset puolueet, poliittiset toimijat ja liikkeet ryhtyvät kohdistamaan systemaattisesti pienimuotoisia ja myös syveneviä hyökkäyksiä niin mediaa, kansalaisyhteiskuntaa kuin oikeuslaitosta, taidetta ja tiedettä kohtaan.
Koska oikeusvaltion rapauttamista tapahtuu monella elämän ja yhteiskunnan osa-alueella samanaikaisesti, on kehityksessä vaikea pysyä mukana. Mattila korostaa, että on tärkeää, ettei keskustelua ja tutkimusta oikeusvaltioon kohdistuneista uhista jätetä yksinomaan oikeustieteilijöille, vaan siihen tarvitaan mukaan niin yhteiskuntatieteilijöiden kuin humanistien panosta. Hänen mukaansa on myös tärkeää, että kansalaiset ja päättäjät ymmärtävät, millaisen järjestelmän ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio yhdessä muodostavat.
– Ajattelen, että oikeusvaltio ja demokratia ovat ikään kuin rakenteita ja ihmisoikeudet tuovat kolmioon mukaan ihmiset. Kokonaisuuden tehtävänä on suojata kaikille kuuluvia perus- ja ihmisoikeuksia, jotka Suomessa on kirjattu varsin kattavasti perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön.
Mattilan mukaan parhaat edellytykset ihmisoikeuksien toteutumiselle on tutkitusti maissa, joissa oikeusvaltio ja demokratia ovat vahvoja. Oikeusvaltion puolustajina yksittäisillä tutkijoilla ja kansalaisilla on tärkeä rooli. Mattila kuitenkin muistuttaa, että myös viranomaisten keskeinen tehtävä on olla suojamuurina oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia rapauttavalle kehitykselle. Viranomaisille tarvitaankin nopeasti lisää tietoa perus- ja ihmisoikeuksista.
– Suomeenkin olisi hyvä saada Ison-Britannian tapaan jonkinlaista yhteistä viranhaltijoiden koulutusta ja sen osana peruspaketti oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien tunnistamiseen ja edistämiseen.
