Lääke-epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, jota sairastaa noin prosentti maailman väestöstä. Luku on vastaava Suomessakin. Skitsofrenian ensisijaislääkityksenä ovat psykoosilääkkeet, mutta oireiden hoito vaatii usein myös muiden lääkitysten yhdistämistä psykoosilääkitykseen. Tutkimuksessani perehdyin masennuslääkkeiden ja mielialantasaajien käyttöön skitsofrenian hoidossa. Nämä ovat yleisiä lisälääkkeitä muun muassa masennus- ja muiden mielialaoireiden sekä esimerkiksi unettomuuden hoidossa. Masennuslääkkeiden ja mielialantasaajien tehokkuudesta skitsofrenian hoidossa ei kuitenkaan ole kovinkaan vahvaa näyttöä, mikä johtuu muun muassa aiempien tutkimusten pienistä otoskoista ja lyhyistä seuranta-ajoista. Tämän vuoksi skitsofrenian hoitosuositukset eivät pääsääntöisesti ota suoraan kantaa, tulisiko näitä lääkkeitä käyttää skitsofrenian hoidossa, ja suosittavat lisätutkimusta aiheesta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Masennuslääkkeiden ja mielialantasaajien käytön aloitukset yleistyivät ensimmäisen skitsofreniadiagnoosin jälkeen. Kolmen vuoden kuluessa skitsofreniadiagnoosista 35,4 prosenttia aloitti masennuslääkkeen ja 14,1 prosenttia aloitti mielialantasaajan käytön. Tarkasteltaessa masennuslääkkeiden ja mielilantasaajien käytön aloitukseen liittyviä tekijöitä, havaittiin, että naissukupuoli, nuorempi ikä ja bentsodiatsepiinien käyttö olivat yhteydessä lisääntyneeseen masennuslääkkeiden sekä mielialantasaajien käytön aloituksen riskiin. Suurempi psykoosista johtuva aiempien sairaalahoitojen määrä oli yhteydessä lisääntyneeseen mielialantasaajien, mutta vähentyneeseen masennuslääkkeiden käytön aloituksen riskiin.
Päätuloksena havaittiin, että sekä masennuslääkkeiden että mielialantasaajien käyttö oli yhteydessä alentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon psykoosin uusiutumisen vuoksi. Molempien lääkeryhmien käyttö oli lisäksi yhteydessä pienempään kuoleman riskiin. Toisaalta niiden käyttö oli yhteydessä myös hieman lisääntyneeseen sairaalahoitoon joutumisen riskiin muista kuin psykiatrisista syistä. Masennuslääkkeiden ja mielialantasaajien käytön ei havaittu olevan yhteydessä sydän- ja verisuoniperäisistä syistä johtuvaan sairaalahoitoon.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että masennuslääkkeet ja mielialantasaajat ovat mahdollisesti hyödyllisiä ja verrattain turvallisia lääkkeitä skitsofrenian hoidossa. Tulokset toivat uutta tietoa muun muassa yksittäisten lääkeaineiden vaikuttavuudesta. Tuloksia voidaan hyödyntää kliinisen päätöksenteon tukena skitsofrenian hoidossa sekä mahdollisesti hoitosuositusten päivittämisessä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimus oli osa dosentti Heidi Taipaleen johtamaa laajempaa, Suomen Akatemian rahoittamaa ja Niuvanniemen sairaalassa toteutettua skitsofrenian lääkehoitoa käsittelevää tutkimushanketta. Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa tutkimuskohorttia, jonka tiedot oli koostettu useista kansallisista terveydenhuollon rekistereistä. Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimusryhmässä kehitettyä lääkkeenkäytön mallinnusmenetelmää sekä psykiatrian lääkehoitoihin erityisen hyvin soveltuvaa niin kutsuttua within-individual-tutkimusasetelmaa, jossa yksilö toimii omana verrokkinaan eri ajanjaksoilla. Näin voitiin tutkia valikoimattomassa tutkimuspopulaatiossa lääkkeiden käyttöön liittyviä, kliinisesti merkittäviä päätetapahtumia, joista tärkein oli sairaalahoitoon joutuminen psykoosin uusiutumisen vuoksi.
Proviisori Arto Purasen väitöskirja Real-world effectiveness of antidepressant and mood stabilizer use in persons with schizophrenia (Masennuslääkkeiden ja mielialantasaajien käytön arkivaikuttavuus skitsofreniaa sairastavilla) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Katri Aaltonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Heidi Taipale Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Proviisori Arto Puranen, [email protected]
