Farmasian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjatutkimukseni tarkasteli Omakannan käyttöä ja käytettävyyttä apteekkien reseptiasiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin syitä, miksi Omakantaa ei käytetä. Omakanta on kansallinen verkkopalvelu, jonka kautta kansalaiset pääsevät katsomaan omia resepti- ja terveystietojaan sekä muun muassa lähettämään reseptien uusimispyyntöjä. Palvelu otettiin käyttöön vuonna 2010 ja sen käyttöönoton tavoitteeksi asetettiin kansalaisten aktivointi omien tietojen seurantaan ja siten omaan hoitoon osallistumiseen.
Terveydenhuollon digitalisoituessa on linjattu, että kansalaisille suunnattujen sähköisten palveluiden tulisi olla helppokäyttöisiä, turvallisia ja niitä tulisi kehittää käyttäjälähtöisesti. Omakanta on ollut käytössä jo useita vuosia, mutta sen käytöstä on vähän tutkimustietoa. Kanta-palvelut tilastoivat eri toimintojen käyttöä, mutta tutkimustietoa ei ole ollut saatavilla siitä, miten palvelua käytetään ja miten käyttäjät kokevat palvelun käytön omien tietojen seurannassa. Omakannan käyttöönoton alkuvuosina tehdyn tutkimuksen mukaan apteekkien reseptiasiakkaat kokivat, että sähköinen resepti on hankaloittanut ajan tasalla pysymistä omista reseptitiedoista, eikä iso osa reseptiasiakkaista käyttänyt tai tuntenut Omakantaa. Tulos oli huolestuttava lääkitysturvallisuuden kannalta. Syyt Omakannan käyttämättömyydelle jäivät edellä mainitussa tutkimuksessa auki.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseen vastanneista apteekkien reseptiasiakkaista valtaosa käytti Omakantaa. Omakannan käytön todennäköisyyttä lisäsivät terveyttä koskevan tiedon etsiminen internetistä, internetin aktiivinen käyttö sekä säännöllisesti käytettävien reseptilääkkeiden kasvava määrä. Käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä palveluun. Omakanta koettiin pääosin helppokäyttöisenä ja sen kautta näkyvät tiedot ymmärrettävinä. Omakantaa käytettiin eniten omien reseptitietojen ja terveystietojen, kuten terveydenhuollon käyntikirjausten ja laboratoriotulosten, katseluun. Mahdollisuus katsella omia tietoja sekä lähettää reseptin uusimispyyntö koettiin Omakannan keskeisimmiksi eduiksi.
Käyttäjien mukaan Omakannan kautta tapahtuvaa tietojen seurantaa helpottaisi entisestään terveystietojen saaminen kattavammin palveluun, tietojen löytämisen ja palvelussa liikkumisen helpottaminen sekä uusien toimintojen lisääminen. Keskeisimmät syyt olla käyttämättä Omakantaa olivat tarpeen, käyttöön tarvittavien välineiden ja osaamisen puute. Ne, jotka eivät käyttäneet Omakantaa, halusivat jatkossakin seurata omia resepti- ja terveystietoja lääkärien tai terveyskeskusten ja apteekkien kautta.
Tämä oli ensimmäinen tutkimus kansainvälisestikin ainutlaatuisen palvelun käytöstä, mistä syystä tulokset ovat arvokkaita sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tulokset osoittavat, että Omakanta on omaksuttu omien tietojen seurantapaikaksi. Kansallisella palvelulla on monenlaisia käyttäjiä, mikä korostaa tarvetta palvelun helppokäyttöisyyden lisäksi riittävälle opastukselle ja tiedotukselle.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voidaan hyödyntää Omakannan kehittämisessä ja arvioitaessa Omakannan käyttöönotolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon toimipisteiden ja apteekkien toiminnassa. Voidaan esimerkiksi paremmin tunnistaa, ketkä eivät pysty Omakantaa käyttämään, ja toimittaa heille tiedot paperilla. Tulokset antavat myös lähtökohtia tiedottaa asiakkaille palveluun liittyvistä käytänteistä ja termeistä sekä antaa opastusta palvelun käyttöön.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella Lääkepolitiikan tutkimusryhmässä. Tutkimus on osa Kelan rahoittamaa tutkimusprojektia Omakannan käytöstä ja käytettävyydestä lääkkeiden käyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena. Kyselylomaketta jaettiin keväällä 2019 kaikkiaan 18 apteekista ympäri Suomen apteekkien täysi-ikäisille reseptiasiakkaille, jotka hakivat lääkettä itselleen tai alaikäiselle lapselleen. Vastauksia palautui 994 kappaletta, vastausprosentti oli 35 %.
Proviisori Maria Sääskilahden väitöskirja Omakannan käyttö resepti- ja terveystietojen seurannassa - kyselytutkimus apteekkien reseptiasiakkaille tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Johanna Timonen Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöskirja
Lisätietoja:
Maria Sääskilahti, maria.saaskilahti(a)uef.fi, 0451396768, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/maria.saaskilahti/
