Biofarmasian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin peptidi- ja aptameeripohjaisia menetelmiä lääkeaineen kohdentamiseksi silmään. Tutkittuja molekyylejä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kohdennetussa silmälääkinnässä muun muassa lääkekuljettimina.
Silmäsairauksien lääkkeellinen hoito on haastavaa silmän moninaisien läpäisyesteiden takia. Muun muassa pienmolekyyliset lääkeaineet eliminoituvat silmästä nopeasti ja suoneen tai suun kautta annosteltu lääkehoito edellyttää suuria lääkeannoksia. Nämä tekijät voivat johtaa haittavaikutuksiin sekä riittämättömään hoitovasteeseen. Tästä johtuen uusia tehokkaita ja potilasystävällisiä tapoja tarvitaan kohdennettuun silmäsairauksien hoitoon.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin silmään kohdentuvia C-end-rule (CendR) -peptidejä ja RNA-pohjaisia aptameereja.
Silmän eri kudoksiin kohdentuvia aptameereja löydettiin käyttämällä in vivo SELEX-menetelmää, jossa suuri määrä aptameereja annosteltiin koe-eläimille suoneen. Tämä oli ensimmäinen kerta maailmassa, kun in vivo SELEX-menetelmää hyödynnettiin onnistuneesti tähän tarkoitukseen.
Lisäksi havaittiin, että CendR-peptidit iRGD, RPARPAR ja PL3 kohdentuvat hiiren verkkokalvon ja suonikalvon uudissuonivaurioihin. PL3-peptidillä oli myös haitallista uudissuonimuodostusta estävää vaikutusta. Sen havaittiin lisäksi kohdentuvan erästä ihmisen silmäsyöpää, retinoblastoomaa, mallintavan solulinjan tumiin sekä tumajyväsiin. Tämä kohdennusmekanismi sekä uudissuonimuodostusta estävä mekanismi saattavat liittyä vuorovaikutukseen solukalvoreseptori tenaskiini-C:n kanssa, mutta yksityiskohtaisen mekanismin selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Näitä suoneen annosteltavia, silmän kudoksiin kohdentuvia aptameereja sekä silmän uudissuonimuodostukseen ja retinoblastoomaan kohdentuvia peptidejä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kohdennusmolekyyleinä silmälääkekehityksessä. Esimerkiksi terapeuttisen lääkeaineen tai nanokantajan yhdistäminen näihin silmäkohdentuviin aptameereihin ja peptideihin voisi olla mahdollista. Lisäksi havainnot PL3-peptidin kyvystä estää uudissuonimuodostusta sekä retinoblastoomasolujen tumajyväsiin kohdentumisesta voivat mahdollistaa hyvinkin spesifisiä hoitovaihtoehtoja näihin sairauksiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessani käytettiin monipuolisesti erilaisia farmasian ja biolääketieteen in vivo- ja in vitro -menetelmiä. In vivo SELEX-menetelmää käytettiin ensimmäistä kertaa silmätutkimuksessa onnistuneesti. Tutkimus suoritettiin professori Arto Urtin tutkimusryhmässä. Aptameeritutkimus kuului akatemiatutkija Astrid Subrizin akatemiaprojektiin.
Proviisori Sonja Korhosen väitöskirja Eye-targeted aptamers and peptides for ocular drug delivery (Silmäkohdennetut aptameerit ja peptidit silmälääkkeiden saattoteknologiana) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Arto Urtti Itä-Suomen yliopistosta.
