Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Tutkimuslaitteita metsässä.

Puijon metsien jäkälät ja mikrobit auttavat hillitsemään ilmaston lämpenemistä

Maaperän ja metsien vaikutusta kasvihuonekaasujen sidontaan on tutkittu jo kauan. Metsien kätköistä löytyy kuitenkin myös näkymättömiä organismeja, joilla voi olla vaikutusta ilmastoon.

  • Teksti Marianne Mustonen
  • Kuvat Raija Törrönen

– Itä-Suomen yliopistossa on jo 1980-luvun puolivälistä asti tutkittu vettä, maaperää ja soita emeritusprofessori Pertti Martikaisen johdolla biogeokemian tutkimusryhmässä. Martikaisen eläköidyttyä vuonna 2016 ryhmän johtajana aloitti mikrobiologisen biokemian professori Jukka Pumpanen, kertoo akatemiatutkija Henri Siljanen ympäristö- ja biotieteiden laitokselta. 

Aiemmissa tutkimuksissa esimerkiksi sammalten on havaittu toimivan suodattimina maaperässä, ja bakteerien havaittu pystyvän tuottamaan kasvihuonekaasuja. 

– Nyt tutkijoiden uusi sukupolvi on alkanut nousta puuhun, Siljanen toteaa. 

Tutkijat selvittävät parhaillaan puiden oksiston jäkälien kykyä sitoa ilmasta tehokasta kasvihuonekaasua, dityppioksidia eli ilokaasua. Jäkälien roolia kasvihuonekaasujen sidonnassa ei ole aiemmin tutkittu, vaan tutkimuksen kohteena ovat olleet maaperä ja kasvit.

Toinen tutkimuskohteemme ovat puissa ja maaperässä elävät mikrobit, sekä niiden symbioottinen suhde kasvien kanssa.

Henri Siljanen

Akatemiatutkija

Henri Siljanen.
Tutkimuslaitteita metsässä.
Kuvassa: Kannettavilla mittalaitteilla saadaan reaaliaikaista tietoa metsästä.
Tutkimuslaitteita. Kuvassa Vincenzo Abagnale.
Kuvassa: Jäkälä- ja mikrobinäytteet säilötään nestemäiseen typpeen. Kuvassa väitöskirjatutkija Vincenzo Abagnale.

Kiinnostuin tästä tutkimusaiheesta, kun huomasin, miten valtavasti Puijon metsässä on eri eliöitä, sieniä ja bakteereita.

Vincenzo Abagnale

Väitöskirjatutkija

Vincenzo Abagnale.
Tutkimuslaitteita metsässä.
Kuvassa: Tutkimusalueeksi valikoitui Puijon laella sijaitseva yli 160 vuotta vanha metsä luonnonsuojelualueen rajalla.