Nuorten tapa havaita ja käsittää yhteiskuntaluokkaa ja luokkahierarkioita suomalaisessa yhteiskunnassa on moninainen, selviää nuorten yhteiskuntaluokkaa koskevia arkikäsityksiä selvittäneestä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan osa nuorista käsittää edelleen yhteiskuntaluokkia perinteisen hierarkian mukaan jakaen ne työväenluokkaan, keskiluokkaan ja yläluokkaan. Toiset nuoret käyttävät moninaisempia hierarkioita, jotka koostuvat useista erilaisista keskenään risteävistä rahaan, valtaan, työllisyysasemaan, koulutukseen sekä enemmistö- tai vähemmistöasemaan perustuvista eriarvoisuuksista.
Nuorille taloudelliset tekijät ovat perusta eri luokkien välisille suhteille yhteiskunnassa. Rikkaiden asettaminen köyhien edelle luokkahierarkiassa kuvaa nuorten käsitystä näiden luokkien välisten sosiaalisten suhteiden luonteesta, jossa rikkailla on enemmän arvovaltaa ja varakkaamman taloudellisen asemansa tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskunnassa kuin köyhillä.
– Riippumatta siitä, kuinka nuoret hahmottivat luokkahierarkioita, heidän käsityksissään yhteiskuntaluokka oli erityisen kiinteästi sidoksissa rahaan ja sen määräämiin asemiin. Raha kytkeytyi nuorten luokkakäsityksissä palkkatyöhön ja valtaan sekä erityisesti mahdollisuuteen käyttää valtaa ja toimijuutta, kertoo projektitutkija Katja Lötjönen, jonka väitöskirjaan tutkimus liittyy.
Tutkimuksessa mukana olleiden nuorten näkemysten mukaan luokkaerot ja siten eriarvoisuus ilmenevät arjessa ja yhteiskunnassa luokkien eriarvoistavien ulottuvuuksien kautta. Näitä ulottuvuuksia ovat esimerkiksi taloudelliset tekijät, enemmistö- tai vähemmistöasema, työllisyys ja valta-asema. Tällainen tapa käsittää luokkia havainnollistaa nuorten tapaa hahmottaa Suomea yhteiskuntana, jossa on monenlaisista lähteistä nousevaa eriarvoisuutta.
– Erilaiset tavat, joilla taloudelliset ja sosiaaliset edut ja haitat kietoutuvat yhteen luokkahierarkioissa, kuvaa nuorten tarkkanäköistä käsitystä suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuusprosesseista.
Nuorten moninaiset käsitykset yhteiskuntaluokista ja luokkahierarkioista heijastavat yhteiskunnassamme ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa vallitsevia poliittis-ideologisia ja kulttuurisia arvostuksen muotoja ja arviointitapoja, jotka luovat rajoja ihmisryhmien välille.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Kuopion seutukunnan alueelta ja se koostui 519 15–25-vuotiaan nuoren vastauksesta. Aineiston keruussa ja analyysissä hyödynnettiin sovellusta sana-assosiaatiomenetelmästä, jossa nuoria pyydettiin itse luettelemaan heidän mielestään Suomessa olevat yhteiskuntaluokat, jos he katsoivat, että luokkia ylipäätään on olemassa.
Tutkimusartikkeli: Lötjönen, K., & Martikainen, J. (2023). Diversity in lay perceptions of social class among Finnish youth. Finnish Journal of Social Research, 16, 23–42. https://fjsr.journal.fi/article/view/128723
