Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Snelmmanian pääaula.

Rasvahappoaineenvaihdunta voi auttaa rappeutuneiden ja ikääntyvien solujen poistossa

Tutkijat ovat tunnistaneet rasvahappoaineenvaihduntaan liittyvän mekanismin, joka voi ratkaista, jääkö vaurioitunut solu elimistöön vanhentuneena vai poistuuko se solukuoleman kautta. Arvostetussa Cell-lehdessä julkaistu tutkimus voi avata uusia näkökulmia ikääntymiseen liittyvien sairauksien hoitoon. Kansainvälisessä tutkijatiimissä oli mukana Itä-Suomen yliopiston tutkijoita. 

Vaurioituneiden solujen poisto on tärkeää kudosten terveydelle. Niitä poistuukin elimistöstä ohjelmoidun solukuoleman kautta. Osa kuitenkin jää elimistöön niin sanottuina senesentteinä eli vanhentuneina soluina, jotka eivät enää jakaudu, mutta haittaavat kudosten normaalia toimintaa. Niiden kertyminen iän myötä edistää kudosten rappeutumista sekä useiden ikääntymiseen liittyvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja metabolisten häiriöiden kehittymistä. 

Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että vanhentuneissa soluissa monityydyttymättömien rasvahappojen aineenvaihdunta muuttuu siten, että tietyn omega-6-rasvahapon, dihomo-gamma-linoleenihapon eli DGLA:n, määrä vähenee. Kun DGLA:ta lisättiin soluille tai sen aineenvaihduntaa säätelevän D5D-entsyymin toiminta estettiin, vanhentuneet solut kuolivat ferroptoosiksi kutsutun solukuoleman kautta, mutta terveet solut säilyivät pääosin vahingoittumattomina.

–  Tutkimus osoittaa, että DGLA voi käynnistää valikoivasti vanhentuneiden solujen kuoleman ferroptoosin kautta, kertoo yliopistonlehtori Maija Vaittinen.

Ferroptoosi on raudasta riippuvainen ohjelmoitu solukuolema, jonka tärkein käynnistävä tekijä on solukalvojen monityydyttymättömien rasvahappojen, kuten DGLA:n, lipidiperoksidaatio eli rasvojen hapettuminen. 

Eläinkokeissa havaittiin suun kautta annetun DGLA:n vähentävän vanhentuneiden solujen määrää ikääntyneissä hiirissä ja parantavan useita ikääntymiseen liittyviä terveysmittareita. Tutkijat havaitsivat muun muassa vähemmän tulehdusta rasva- ja maksakudoksessa sekä merkkejä paremmasta maksan ja munuaisten toiminnasta. 

Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutetun lihavuusleikkaustutkimuksen (Kuopio Obesity Surgery, KOBS) aineistoa. Tietty geneettinen muunnos D5D-entsyymiä koodaavassa FADS1-geenissä edistää DGLA:n kertymistä elimistöön. KOBS-tutkimuksen osallistujilla tämä geneettinen muunnos liittyi pienempiin rasvakudoksen soluvanhenemisen merkkiaineiden tasoihin. DGLA:n aineenvaihdunta näyttäisikin vaikuttavan vanhentuneiden solujen kertymiseen myös ihmisillä.

–  Tulokset viittaavat siihen, että rasvahappoaineenvaihdunta voi ratkaista, jääkö vaurioitunut solu eloon vanhentuneena vai poistuuko se elimistöstä. Tämä tarjoaa uuden näkökulman ikääntymisen biologisiin mekanismeihin ja mahdollisiin hoitokohteisiin, toteaa professori Jussi Pihlajamäki.

Tutkijoiden mukaan löydös voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään uusia niin kutsuttuja senolyyttisiä hoitoja, joiden tavoitteena on poistaa elimistöstä haitallisia vanhentuneita soluja.

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Maija Vaittinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, https://uefconnect.uef.fi/maija.vaittinen/

Tutkimusartikkeli:

Chisaka Kuehnemann, Samantha Jezak, Bronwyn Mogck, Niharika Kura, Yuheng Che, Maija Vaittinen, Ioannis Siokas, Rushmeen Tariq, Sharvari Deshpande, Carlyn Guthrie, Xuejuan Tan, Eliezer Aimontche, Tong Zheng, Andrew S. Greenberg, Xiang-Dong Wang, Koji Kitazawa, Gregory Dolnikowsi, Yong Cheng, Nirupa R. Matthan, Arvind Ramanthan, Jussi Pihlajamaki, Ron Korstanje, Christopher D. Wiley.  Fatty acid desaturation controls cellular fate decisions between senescence and ferroptosis. Cell, 2026, ISSN 0092-8674, https://doi.org/10.1016/j.cell.2026.09.036