Maksan rasvoittuminen ei ole seurausta vain perimän ja aikuisiän elämäntapatekijöiden yhteisvaikutuksesta. Uusi Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus osoittaa, että äidin raskaudenaikaisella terveydellä sekä lapsuuden aikaisilla ruokavaliovalinnoilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen maksaterveyteen.
Uusi suomalainen väestötutkimus osoittaa, että rasvamaksan varhaiset merkit lapsilla voivat liittyä sekä äidin raskaudenaikaiseen terveyteen että lapsen ruokavalioon ja aineenvaihduntaan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 488 suomalaislapsen ja heidän äitinsä tietoja, jotka perustuvat jo 20 vuotta Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olleen ja edelleen jatkuvan Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimuksen aineistoon (www.panicstudy.fi). Osallistujia seurattiin etenevästi varhaislapsuudesta nuoruuteen ja takautuvasti sikiöajalta lähtien. Tutkijat analysoivat äidin raskaudenaikaista terveydentilaa, lapsen ruokavaliota ja elintapoja sekä kehonkoostumusta ja aineenvaihduntaa. Tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys näillä tekijöillä on alaniiniaminotransferaasiin (ALAT), joka toimii varhaisena maksan terveyden ja maksasairauden riskin osoittajana.
– Yksi merkittävä havaintomme oli, että äidin ennen raskautta sairastama verenpainetauti saattaa olla yhteydessä lapsen korkeampiin ALAT-arvoihin sekä lapsuudessa että nuoruudessa. Tämä viittaa siihen, että äidin kardiometabolinen terveys sikiöaikana voi olla tärkeä lapsen maksasairautta ennustava tekijä. Syy-yhteyden olemassaolo vaatii kuitenkin vielä lisävahvistusta, tutkimuksen vastuukirjoittaja, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Hanna de Ruyter toteaa.
Tutkijat havaitsivat myös, että lapsen kehon rasvakudoksen määrä ja – tämänhetkiseen hypoteesiin sopien – erityisesti sisäelinrasva olivat yhteydessä korkeampiin ALAT-arvoihin jo varhaislapsuudesta alkaen. Lisäksi lyhyempi imetys ja varhaisempi kiinteiden ruokien aloitus liittyivät korkeampiin ALAT-arvoihin nuoruudessa.
Eläinperäinen ruokavalio yhteydessä korkeampiin maksa-arvoihin
Runsas proteiinin sekä eläin- ja maitotuotteiden käyttö olivat lisäksi yhteydessä korkeampiin ALAT-arvoihin erityisesti myöhemmässä lapsuudessa ja nuoruudessa. Hedelmien, vihannesten ja marjojen runsas käyttö puolestaan liittyi matalampiin ALAT-arvoihin. Verestä määritettyjä kliinisiä biomarkkereita koskevat tulokset tukivat näitä ruokavaliolöydöksiä. Liikunnalla, fyysisellä kunnolla tai unella ei sen sijaan havaittu yhteyksiä ALAT-arvoihin.
Vaikka suurin osa lapsista oli terveitä ja varsinaisen rasvamaksan esiintyvyys oli matala, kohonneita ALAT-arvoja esiintyi kuitenkin noin 12–15 prosentilla. Tämä on tärkeä havainto, koska ALAT-arvojen nousu saattaa ennakoida myöhempiä maksasairauksia ja metabolista oireyhtymää.
– Vaikka löydöksiä tulee tulkita vielä varovasti ja ne on toistettava muissa kohorteissa, tutkimus tarjoaa tärkeää uutta tietoa rasvamaksan kehittymisestä jo varhaisessa elämänvaiheessa. Jatkossa tulokset voivatkin auttaa kehittämään uusia keinoja ennaltaehkäistä maksasairauksia jo ennen niiden puhkeamista, professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta sanoo.
– Tuloksemme ovat tärkeitä myös PANIC-tutkimuksen jatkosuunnitelmien kannalta, professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta korostaa.
– Pyrimme nimittäin tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa löytämään pitkäkestoisessa, lapsuusiässä alkaneessa ja aikuisikään jatkuneessa seurantatutkimuksessamme uusia rasvamaksan ja tyypin 2 diabeteksen kehittymistä ennustavia biomarkkereita sekä verestä että ihonalaisesta rasvakudoksesta. Nämä tutkimustulokset auttavat nykyistä paremmin ymmärtämään rasvamaksan ja tyypin 2 diabeteksen kehittymisen varhaisia molekulaarisia mekanismeja sekä selittämään näiden usein ylipainoon liittyvien sairauksien esiintymistä samoilla ihmisillä.
Tutkimus oli Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmän ja Itä-Suomen yliopiston PANIC-tutkimuksen yhteistyöprojekti. PANIC-tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston Metaboliset sairaudet -tutkimusyhteisön toimintaa.
Artikkeli Perinatal and Lifestyle Factors Associated with Childhood Alanine Aminotransferase Levels as an Early Indicator of MASLD julkaistiin The Journal of Pediatrics -tiedelehdessä 12.5.2026. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2026.115146
Lisätietoja:
Timo Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö ja Metaboliset sairaudet -tutkimusyhteisö, [email protected], https://uefconnect.uef.fi/timo.lakka/
Professori Kalle Kurppa, Tampereen yliopisto
[email protected]
Väitöskirjatutkija Hanna de Ruyter, Tampereen yliopisto
[email protected]
