Dosentti Amro Masarwah sai Pohjois-Savon Lääkäriyhdistyksen Martti Hämäläinen -palkinnon Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman avajaisissa 15. syyskuuta. Palkinnon suuruus on 5000 euroa ja se myönnetään nuorelle ansioituneelle tutkijalle.
Amro Masarwah työskentelee Kuopion yliopistollisen sairaalan kuvantamiskeskuksessa apulaisylilääkärinä ja rintaradiologian yksikön vastuulääkärinä. Hän toimii myös osa-aikaisena tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa.
KYSissä hänen toimipisteensä on tammikuussa 2026 käyttöön otettu, rinnan sairauksien kuvantamistutkimuksiin ja kokonaisvaltaiseen diagnostiikkaan erikoistunut uusi rintayksikkö.
Kansainvälisesti arvostettu rintasyöpätutkija ja terveydenhuollon kehittäjä
Amro Masarwah valmistui lääkäriksi Jordanian tiede- ja teknologiayliopistosta vuonna 2012. Hän muutti samana vuonna Suomeen ja aloitti tutkijana Itä-Suomen yliopistossa, jossa hän myös väitteli lääketieteen tohtoriksi 2016 ja sai kokeellisen radiologian dosentuurin 2022. Radiologian erikoislääkäriksi hän valmistui 2023.
Masarwahilla on myös eurooppalainen radiologian erikoislääkäridiplomi (EDiR) ja rintakuvantamisen erityispätevyys (EBBI) sekä vuoden mittainen pohjoisamerikkalainen rintaradiologian lisäkoulutus Toronton yliopistossa Kanadassa. Hän on tiettävästi Suomen ja Pohjoismaiden ainoa rintaradiologi, jolla on kolmella eri taholla suoritetut pätevyydet.
Monet Amro Masarwahin ja hänen tutkijakumppaneidensa tutkimushavainnot ovat jo jalkautuneet osaksi rintasyöpäpotilaiden hoitokäytäntöjä niin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kuin muuallakin Suomessa. Samalla ne ovat jouduttaneet ja tarkentaneet rintasyöpäpotilaiden yksilöllistä hoitoa.
Pohjois-Savon Lääkäriyhdistyksen puheenjohtajan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston sekä aluehallituksen jäsenen, dosentti Pekka Taipaleen mukaan Amro Masarwahin palkitsemisperusteluissa huomioitiin hänen korkeatasoisen ja maailmanlaajuisiakin läpimurtoja sisältäneen tutkimuksensa lisäksi se, että hän läpäisi lukuisten hakijoiden joukosta ainoana tutkijana Toronton yliopiston rintaradiologian fellowship-jatkokoulutusohjelman tiukat valintakriteerit.
Torontossa saamaansa kokemusta ja kansainvälisen huipputason oppeja Masarwah on hyödyntänyt muun muassa Kuopion yliopistollisen sairaalan laitteistoiltaan ja toimintamalleiltaan huippumodernin rintayksikön suunnittelussa.
Aiemmin Amro Masarwah on saanut Toronton yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nuorelle ansioituneelle radiologian erikoislääkärille myönnettävän Roberta Jong Graduate Award for Study in Breast Cancer -palkinnon (2024).
Amro Masarwah kiittää tieteen pariin perehdyttämisestään ja innostamisestaan kaikkia niitä kollegoja, mentoreita, opettajia ja tutkijakumppaneita, joiden kanssa hän on saanut työskennellä. Erityiskiitokset hän antaa radiologian erikoislääkäri, dosentti Mazen Sudahille ja radiologian emeritusprofessori Ritva Vanniselle.
Itä-Suomen Lääketiedetapahtuma on yksi Suomen suurimmista lääkärien jatko- ja täydennyskoulutusfoorumeista. Tänä vuonna tapahtuma on 15.–17. syyskuuta Kuopion Musiikkikeskuksella. Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman järjestää Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Myös lääketieteen opiskelijat ovat mukana järjestelyissä.
Tiedote: Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys
Tutkimustyösi johtoajatuksena on tarkentaa rintasyövän diagnostiikkaa ja parantaa siihen sairastuneiden hoitotuloksia ja pitkäaikaista ennustetta. Miksi ja milloin kiinnostuit tutkimuksesta ja juuri rintasyövästä?
– Kiinnostuin tutkimuksesta jo opiskeluaikana Jordaniassa. Huomasin aika nopeasti, että lääketieteeseen perehtyminen yksinomaan valmiin opiskelumateriaalin pohjalta ei riittänyt minulle. Halusin ymmärtää tarkemmin sitä, miten tieto oikeastaan syntyy ja olla itse mukana sitä tuottamassa. Ajatus siitä, että voisin löytää vastauksia sellaisiin kysymyksiin, jotka ovat vielä avoimia, tuntui todella kiinnostavalta.
– Syöpätutkimus on ollut aina lähellä sydäntäni. Rintasyöpätutkimuksessa yhdistyvät potilastyö, kuvantaminen ja tutkimus tavalla, joka on kiinnostanut minua alusta lähtien. Lopulta tutkimuksesta on tullut niin olennainen osa omaa radiologin työtäni, että en ole koskaan halunnut lopettaa sen tekemistä.
Ohjaat oman tutkimustyösi ohella myös muita tutkijoita ja toimit opettajana. Mikä sinua motivoi tämänkaltaiseen työhön ja omien tietotaitojesi jakamiseen?
– Minua motivoi ajatus siitä, että kaikki se, mitä olen itse vuosien varrella oppinut, voi auttaa jotakuta toista pääsemään hieman pidemmälle ja ehkä löytämään oman intohimonsa.
– Opettamisessa ja nuorempien tutkijoiden ohjaamisessa parasta on saada nähdä, kun toinen innostuu ja löytää oman tapansa tehdä tutkimusta.
Mitkä ovat tärkeimmät viestisi tutkijan uraa harkitseville ja aloitteleville kollegoille – lääketieteen opiskelijat mukaan lukien?
– Tutkijan työ on erittäin palkitsevaa ja siinä saa jatkuvasti oppia uutta, haastaa itseään ja olla parhaimmillaan mukana tekemässä jotain, mitä kukaan ei ole vielä tehnyt. Kannustankin ehdottomasti kaikkia kollegoja kokeilemaan tutkimusta.
– Jos jokin aihe todella kiinnostaa ammatillisesti, tällöin kannattaa antaa itselleen mahdollisuus ja lähteä mukaan tutkimukseen ja katsoa, mihin se vie. Kaikkea ei tarvitse tietää tai suunnitella valmiiksi etukäteen tai tehdä yksin. Tärkeintä on säilyttää uteliaisuus ja löytää ympärilleen ihmisiä, joilta voi oppia ja saada tukea.
– Suomessa tutkimuksen tekemiseen on erittäin hyvät edellytykset.
Mitä ominaisuuksia hyvältä tutkijalta vaaditaan?
– Kolme tärkeintä ominaisuutta ovat uteliaisuus, sinnikkyys ja yhteistyökyky. Etenkin halu ymmärtää asioita syvemmin korostuu. Yhtä tärkeää on se, että jaksaa jatkaa tutkimuksen tekemistä myös silloin, kun se ei etenekään suunnitelmien mukaan. Ja vaikka tutkimus voi tuntua välillä yksinäiseltä puurtamiselta, parhaat tutkimusideat ja -tulokset syntyvät lähes aina yhteistyössä muiden kanssa.
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on terveydenhuollon kehittäminen ja samalla myös potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon edistäminen ja sujuvoittaminen. Mikä rooli yliopistoissa ja sairaaloissa tehtävällä tutkimuksella on tässä kokonaisuudessa? Miksi myös valtiovallan kannattaa panostaa siihen taloudellisesti?
– Yliopistoissa ja sairaaloissa tehtävä tutkimus on olennainen osa terveydenhuollon kehittämistä ja se voi parantaa hoitotuloksia, tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja säästää kustannuksia niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Samalla se auttaa pitämään Suomen lääketieteellisen osaamisen ja tutkimuksen kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
– Erityisen tärkeää on, että tutkimus ja käytännön potilastyö kulkevat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tällöin tutkimuksesta syntyvät uudet ajatukset voivat myös siirtyä nopeasti käytäntöön.
Mitkä ovat olleet tutkijan urasi tähtihetket ennen sinulle myönnettyä Martti Hämäläinen -palkintoa?
– Väitöskirjan valmistuminen oli ensimmäinen iso etappi ja osoitus siitä, että olin todella löytänyt oman paikkani tutkimuksen parissa. Toinen suuri hetki liittyi mahdollisuuteen lähteä Torontoon ja päästä työskentelemään kansainvälisesti arvostetussa ympäristössä.
– Tutkimusurani on edelleen kesken ja toivottavasti edessä on vielä monia uusia tähtihetkiä!
Mikä on mottosi tai elämänfilosofiasi?
– Oma elämänfilosofiani pohjautuu siihen, että haluan aina etsiä seuraavaa haastetta ja seuraavaa askelta, jonka avulla voin kehittyä lääkärinä, tutkijana ja ihmisenä.
Mitä ajatuksia Martti Hämäläinen -palkinnon saaminen sinussa herätti?
– Olin todella iloinen ja samalla aidosti yllättynyt kollegojeni ehdotuksesta saamastani tunnustuksesta. Se merkitsee minulle paljon. Tutkijan uraani mahtuu paljon työtä, onnistumisia ja myös epäonnistumisia, joten oli hienoa pysähtyä hetkeksi ja huomata, että lähes 15 vuoden tutkimustyöni on huomioitu ja että sitä arvostetaan omassa työyhteisössäni.
– Koen kuitenkin niin, että Martti Hämäläinen -palkinto ei ole tunnustus vain omasta työstäni, vaan samalla huomionosoitus kaikille niille ihmisille, joiden kanssa olen saanut tehdä tutkimusta ja jotka ovat vuosien varrella opettaneet, auttaneet ja kannustaneet minua eteenpäin. Olen heille siitä todella kiitollinen.
Haastattelu: Maj-Leena Tuhkanen
