Psykobiootit saattavat hoitaa mieltä, ketogeenistä ruokavaliota kokeillaan vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Ravinnon vaikutuksista mieleen kertyy koko ajan uutta tietoa.
– Ravitsemuksen vaikutuksesta mielen hyvinvointiin alkaa olla jo merkittävää tutkimusnäyttöä, samoin on alustavaa näyttöä siitä, että osalla masennukseen sairastuneista ruokavalion laadun parantaminen on vähentänyt oireilua. Ravitsemuksen tärkeyteen on alettu havahtua myös psykiatrisessa hoidossa, kertoo ravitsemusterapeutti ja tutkija Anu Ruusunen.
Ruusunen on ravitsemustieteen, erityisalana psykiatriset sairaudet, dosentti ja perehtynyt tutkimuksessaan erityisesti ravitsemuksen ja mielenterveyden yhteyksiin. Hän toimii sekä yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä että ravitsemusterapeuttina Kuopion yliopistollisen sairaalan Mielenterveyden ja hyvinvoinnin palvelukeskuksessa. Lisäksi hän on ollut vierailevana tutkijana ravitsemuspsykiatrian uranuurtajana pidetyssä australialaisen Deakinin yliopiston Food and Mood -keskuksessa ja on yhä mukana keskuksen tutkimushankkeissa, joissa kehitetään mielenterveyden häiriöiden ravitsemushoitoa.
Alustavaa näyttöä on löydetty myös ruokavalion vaikutuksista aivojen muovautuvuuteen.
Dosentti Anu Ruusunen
Ravintoa suolistomikrobistolle ja jarrua tulehdustilalle
Tutkimusten perusteella ravitsemussuositusten mukainen, myös esimerkiksi sydän- ja syöpäsairauksilta suojaava ruokavalio on hyväksi mielialalle, mielenterveydelle ja aivojen terveydelle. Mielen hyvinvointia tukeva ruokavalio sisältää monipuolisesti eri värisiä kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, palkokasveja ja pähkinöitä, rasvaista kalaa sekä pehmeitä rasvoja esimerkiksi rypsiöljystä. Tällainen ruokavalio voi suojata monilta mielenterveyden häiriöihin liittyviltä muutoksilta elimistössä, kuten matala-asteiselta tulehdustilalta ja hapetusstressiltä.
– Alustavaa näyttöä on löydetty myös ruokavalion vaikutuksista aivojen muovautuvuuteen. Ravitsemussuositusten mukaisten ruokailutottumusten on havaittu olevan yhteydessä hippokampuksen suurempaan tilavuuteen. Hippokampuksella on merkittävä rooli esimerkiksi muistissa ja oppimisessa, mutta myös mielialan säätelyssä.
Monet ruokavalion vaikutukset välittyvät suolistomikrobien kautta, sillä syömämme ruoka vaikuttaa siihen, mitkä mikrobit suolistossa viihtyvät ja millaisia yhdisteitä ne tuottavat eri vaikutusreiteille. Suolistomikrobit valmistavat muun muassa hermovälittäjäaineita ja ovat yhteydessä aivoihin myös hermostollisin viestein.
Kasvikunnan tuotteisiin painottuva ruokavalio vaikuttaa näihin mekanismeihin suotuisasti muun muassa sisältämiensä polyfenolien, C-vitamiinin, folaatin ja kuitujen ansiosta. Polyfenolit ovat kasvien aineenvaihduntatuotteita, jotka toimivat esimerkiksi antioksidantteina C-vitamiinin tavoin. Nauttimalla monen värisiä ja etenkin voimakkaan värisiä kasviksia ja marjoja saa monipuolisesti polyfenoleja. Folaattia on erityisesti täysjyväviljassa, palkokasveissa, tummanvihreissä kasviksissa ja kaaleissa. Kuiduista suolistomikrobit tuottavat tulehdusta hillitseviä lyhytketjuisia rasvahappoja. Esimerkiksi lohesta, kasviöljyistä ja pähkinöistä saatavat omega 3 -rasvahapot osallistuvat niin ikään tulehdustilan torjumiseen ja rauhoittavat stressinsäätelyjärjestelmän yliaktiivisuutta laskemalla stressihormoni kortisolin tasoja.
Masennuksen Käypä hoito -suosituksen mukaan myös omega 3 -valmiste masennuslääkityksen lisänä voi olla hyödyksi potilaille, joilla lääkehoito ei ole tehonnut toivotusti.
Joidenkin ravintoaineiden, kuten folaatin ja B12-vitamiinin puutostilalla on havaittu yhteys masennukseen. – Molempia tarvitaan serotoniinin ja muiden aivojen välittäjäaineiden tuotantoon. Masentuneilta potilailta usein mitataankin veren folaatti- ja B12-vitamiinitasot. Jaksamattomuuden ja mielialan laskun taustalla voi olla myös D-vitamiinin tai raudan puutosta, Ruusunen kertoo.
– Ensisijaisena tavoitteena on aina parantaa ruokavalion laatua, mutta selkeitä puutostiloja hoidetaan myös ravintolisällä. Jos ruokavalio on erittäin yksipuolinen, tavanomaista monivitamiinivalmistetta voi suositella ilman verikokeitakin. Ravintolisien käyttöön tulee kuitenkin aina olla hyvä peruste.
Hyvinvointia lisäävä ruokavalio alkaa ateriarytmistä
Ruusunen tarkasteli vuonna 2013 julkaistussa väitöskirjassaan ruokavalion yhteyttä masennusriskiin. Tutkimuksessa selvitettiin yli 2000 keski-ikäisen itäsuomalaisen miehen ravinnonsaantia ja seurattiin heidän terveyttään yli 20 vuoden ajan. Tulokset osoittivat, että terveellisesti syövillä oli pienempi riski sairastua masennukseen. – Samansuuntaisia havaintoja on sittemmin tehty muissakin väestöissä ja ikäryhmissä. Interventiotutkimuksissa on myös nähty, että masentuneilla ruokavalion laadun parantaminen voi vähentää masennusoireita.
Pohjois-Savossakin tutkitaan parhaillaan voimavarakeskeisen ravitsemuskuntoutuksen hyötyjä masennuksen hoidossa Ruokaa mielelle -hankkeessa, jonka tutkijatiimiin Ruusunen kuuluu. Lähiaikoina on myös luvassa tuloksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutetusta satunnaistetusta tutkimuksesta, jossa on selvitetty D-vitamiinilisän vaikutusta masennusoireisiin masennusta sairastavilla.
– Iso kysymys on, miten tuetaan elämäntapamuutoksia tilanteessa, jossa ihmisen voimavarat ovat vähissä ja arjesta selviäminen haastavaa. Taloudellinen tilanne voi olla huono eikä voimia ehkä riitä kaupassa käymiseen tai ruoanlaittoon. Toisilla ruokahalu katoaa, toisilla taas ruokahalu kasvaa. Potilaiden kanssa pääsemme yhdessä miettimään hyvin konkreettisia ratkaisuja tällaisiin haasteisiin.
Ruususen ja kansainvälisten tutkimuskumppanien hiljattain julkaisema meta-analyysi osoitti, että vakavia mielenterveyden häiriöitä, kuten vakavaa masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai masennusta sairastavista jopa 40 prosenttia kokee ruokaturvattomuutta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että ruokaan ei ole riittävästi rahaa ja syöminen on yksipuolista ja epäsäännöllistä.
– Mielenterveyden häiriöihin liittyy osalla lihomista ja kohonnut elintapasairauksien riski, johon myös tietyt lääkitykset voivat vaikuttaa. Erityisesti monet psykoosilääkkeet lisäävät ruokahalua ja vähentävät kylläisyyden tunnetta. Nopea lihominen voi puolestaan heikentää myös hoitomyöntyvyyttä. Ihanteellista olisikin, jos ravitsemusterapeutti voisi olla esimerkiksi fysioterapeutin kanssa hoidossa tukena alusta alkaen. Tällaisia hoitomalleja on jo maailmalla.
Säännölliset ateriat aamiaisesta alkaen voivat edesauttaa parempaa mielen ja kehon vireystilaa ja tukevat myös syömisen hallintaa. Monien asiakkaidensa kanssa Ruusunen etsiikin kadonnutta ateriarytmiä. – Ennen kaikkea keskustelemme siitä, mitä hyvinvointia tukevia asioita ja ruoka-aineita syömisessä voisi lisätä, jotta se tukisi paremmin jaksamista ja toipumista.
Ketogeenistä ruokavaliota testataan psykoosioireisiin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
Ketogeenisen ruokavalion mahdollisuudet aivosairauksien ja mielenterveyden häiriöiden hoidossa ovat herättäneet viime vuosina kiinnostusta. Siinä rajoitetaan tiukasti hiilihydraattien määrää ja käytetään tavallista enemmän rasvaa. Näin saadaan aikaan paastoa muistuttava tila, ketoosi, jossa aivot käyttävät energianlähteenä pääasiassa ketoaineita. – Ketogeeninen ruokavalio on jo toimivaksi osoitettu ja hyväksytty hoitomuoto vaikeahoitoisessa epilepsiassa, vaikka kaikkia syitä sen tehoon ei tiedetä. Vaikutus näyttää liittyvän muun muassa mitokondrioiden toimintaan, Ruusunen kertoo.
Mitokondriot ovat solujen energiakeskuksia, joiden toiminnan ketogeeninen ruokavalio sysää uudelle raiteelle. Moniin sairauksiin, kuten skitsofreniaan ja muhin psykoosisairauksiin, liittyy häiriöitä mitokondrioiden toiminnassa.
– Skitsofrenian oireita on joidenkin tapaustutkimusten mukaan saatu vähennettyä ketogeenisellä ruokavaliolla, ja vieläpä melko nopeasti. Tehoa ei kuitenkaan ole vielä osoitettu satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, joten sellainen meidän on tarkoitus toteuttaa täällä Kuopiossa. Jos terapeuttinen ruokavalio osoittautuisi toimivaksi, se voisi tuoda uusia mahdollisuuksia hoitoon varsinkin, jos vaste lääkehoidolle on huono. Ilman riittävää tutkimusnäyttöä ruokavaliota ei voida suositella skitsofrenian oireisiin.
Kuusiviikkoiseen ketogeenisen ruokavalion pilottitutkimukseen osallistuu psykoosioireista kärsiviä osastopotilaita. – Tämän toteutukseltaan haastavan ruokavalion yhdistäminen vaikeaan sairauteen ei ole helppoa, mutta osastohoidossa kuitenkin helpompaa kuin kotona. Ketogeenistä ruokavaliota tulee aina toteuttaa terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana ja seurannassa. Deakinin yliopistossa on alkamassa vastaava tutkimus kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville.
Psykobiootit kiinnostavat myös laihuushäiriön hoidossa
Ruokavalion, suolistomikrobien ja mielenterveyden välisessä yhteydessä riittää vielä tutkittavaa. Esimerkiksi laihuushäiriötä eli anoreksiaa sairastavilla suoliston mikrobikannan on havaittu poikkeavan terveistä, mutta vielä ei tiedetä, onko kyseessä sairauden syy vai seuraus. – Sairastuneilla on eri tutkimuksissa havaittu vaihtelevia mikrobikannan muutoksia. Heiltä on esimerkiksi löytynyt sellaisia bakteereja, jotka ovat terveillä harvinaisia, kun taas tärkeitä lyhytketjuisia rasvahappoja valmistavia bakteereja on vähemmän. Tämä ei ole yllättävä tulos, sillä ruokavalion tiedetään vaikuttavan suolistomikrobiston koostumukseen ja toisaalta tiedetään, miten poikkeavaa laihuushäiriötä sairastavien syömiskäyttäytyminen usein on.
Ruususta kiinnostaa, miten suolistomikrobit vaikuttavat laihuushäiriöstä toipumiseen ja miten se voitaisiin ottaa huomioon ruokavaliohoidossa. Tätä selvitetään australialaisten yhteistyökumppanien kanssa toteutettavassa ReGut-hankkeessa.
– Ravinnon hyväksikäytössä on laihuushäiriötä sairastavien välillä huomattavia eroja, joita erilainen mikrobikanta voisi teoriassa selittää. Esimerkiksi kaksi potilasta voi saada osastohoidossa saman energiamäärän ruoasta, mutta toisella paino lähtee korjaantumaan, kun taas toisella se junnaa paikallaan. Mikrobeista saattaa löytyä linkki myös laihuushäiriölle tyypillisiin maha-suolioireisiin sekä mieliala- ja käytösoireisiin.
– Kovasti haluaisimme tietää, voisiko suolistomikrobiston koostumus ennustaa toipumista ja toisaalta voisiko toipumista edistää mikrobistoa muokkaamalla.
Tutkimusryhmä tarkasteli hiljattain julkaistussa katsauksessa fermentoitujen elintarvikkeiden mahdollisia hyötyjä laihuushäiriön hoidossa. Fermentoidut elintarvikkeet, kuten hapanmaitotuotteet, kombucha sekä hapatetut kasvikset ja soijatuotteet, sisältävät probiootteja eli suolistolle hyödyllisiä bakteereja tai prebiootteja eli ainesosia, jotka edistävät hyvien suolistobakteerien toimintaa. – Laihuushäiriöissä niitä ei ole vielä juuri tutkittu, mutta katsauksemme perusteella kannattaa kyllä tutkia.
– Laihuushäiriön ravitsemushoidossa on keskeistä syömisen säännöllisyys, riittävä energiansaanti, joka mahdollistaa ravitsemustilan ja painon korjaantumisen, monipuolisesti erilaisten ruokien syöminen, joustavan ja sallivan syömisen opettelu sekä syömishäiriöajatusten haastaminen. Tutkimustulokset näyttävät jatkossa, kannattaisiko toipumisen tueksi suositella myös erityisesti suoliston hyvinvointia tukevaa ruokaa.
Kasvavasta kiinnostuksesta aihepiiriin kertoo, että mielenterveyteen suolistobakteerien välityksellä suotuisasti vaikuttaville pro- ja prebiooteille on annettu oma nimikin, psykobiootit. – Masennuksen hoidossa on tutkittu jo jonkin verran myös probioottivalmisteita ja hyötyjäkin on havaittu. Näyttöä tarvitaan kuitenkin vielä lisää. Periaatteessa kuitu- ja kasvispitoinen värikäs ruoka on jo sinänsä psykobioottista.
Mielenterveyden häiriöiden ravitsemushoitoa kehittämässä ja opettamassa
Ruusunen tähdentää, että ruoka on vain yksi monista mielenterveyden tukipilareista ja se voi täydentää mielenterveyden häiriöiden hoitokeinoja. – Lääkitys on monille välttämätön ja terapia- ja keskusteluapu monille korvaamatonta. Ruokavalion rinnalla tärkeitä ovat muutkin elämäntavat, kuten uni, stressinhallinta ja liikunta, joista myös keskustellaan ravitsemusterapeutin vastaanotolla.
Tutkimustyön lisäksi Ruusunen on päässyt sekä kehittämään mielenterveyden häiriöitä sairastavien ravitsemushoitoa että opettamaan sitä tuleville ravitsemusterapeuteille. – Oli varsinainen lottovoitto, että pääsin heti väitöksen jälkeen KYSin psykiatrialle vasta perustettuun ravitsemusterapeutin tehtävään. Potilaiden kanssa työskentely on auttanut ymmärtämään ihmisten erilaisia tilanteita ja hoidon haasteita paremmin myös tutkimuksen näkökulmasta.
– Opetustyössä pyrin antamaan ravitsemustieteen opiskelijoille valmiuksia tähän aihepiiriin. Omana opiskeluaikanani mielenterveyden häiriöitä sairastavien ravitsemushaasteista ja niiden ratkomisesta puhuttiin vielä hyvin vähän.
Café Smart -tiedekahvilassa keskusteltiin ruokavalion yhteydestä masennukseen
Ravitsemustieteen dosentti Anu Ruusunen ja nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen olivat 21.4.2022 vieraina Itä-Suomen yliopiston Café Smart -tiedekahvilassa, jossa keskusteltiin ruokavalion yhteydestä masennukseen. Katso tiedekahvilan tallenne alta!
