FM Kaisa Airaksinen osoitti väitöstutkimuksessaan, että ruokavalion täydentäminen tietyillä ravintoaineilla voi auttaa rasvaisesta ruokavaliosta johtuvien aineenvaihdunnan muutosten, rasvakudoksen tulehdustilan sekä kylläisyyden säätelyssä.
Airaksinen tutki väitöskirjassaan lihavuutta ja siihen liittyvää rasvakudoksen tulehdustilaa. Erityisenä tavoitteena oli selvittää, voidaanko ruokavalioon lisättävillä ravintoaineilla ehkäistä lihavuudelle tyypillistä aineenvaihdunnan stressitilaa ja siihen liittyvää rasvakudoksen tulehdusta tai vaikuttaa aterianjälkeisen kylläisyyden aistimiseen ja säätelyyn.
Aihe on ajankohtainen, koska ylipaino ja lihavuus ovat viime vuosikymmeninä voimakkaasti yleistyneet Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Lihavuuden tiedetään lisäävän riskiä sairastua moniin kroonisiin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin.
Airaksinen tarkasteli väitöskirjatyössään rasvaisen ruokavalion aineenvaihdunnallisia seurauksia monipuolisesti useiden kokeellisten ravitsemustutkimuksen mallien avulla. Lisäksi hän tutki tiettyjen ravintoaineiden, betaiinin, polydekstroosin ja laktitolin, vaikutuksia ihmisten ja eläinten aineenvaihduntaan osana runsasrasvaista ruokavaliota. Betaiini on luonnossa esiintyvä, solujen nestetasapainoa säätelevä yhdiste, joka toimii metyyliryhmän luovuttajana useissa kemiallisissa reaktioissa. Polydekstroosi ja laktitoli ovat sulamattomia hiilihydraatteja, joita on turvallisesti käytetty elintarvikkeissa jo pitkään.
Tulokset osoittivat, että betaiinin, polydekstroosin ja laktitolin käyttö voi lieventää lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnan muutoksia.
– Betaiini lievitti lihavuudesta johtuvaa rasvakudoksen tulehdustilaa solu- ja eläinmalleissa ja voi auttaa kehon aineenvaihduntaa sopeutumaan muuttuviin oloihin. Polydekstroosi ja laktitoli puolestaan vaikuttivat myönteisesti kylläisyyteen ja veren triglyseridiarvoihin, millä on käytännön merkitystä painonhallintaa tukevien elintarvikkeiden kehityksessä, Airaksinen kertoo.
Runsasrasvaista ruokavaliota pidetään yleisesti epäterveellisenä. Rasvainen ruoka sisältää runsaasti energiaa, ja liiallinen energiansaanti lihottaa. Lihavuuteen liittyy tyypillisesti rasvakudoksen matala-asteinen tulehdus ja kylläisyyden säätelyn häiriöitä. Ravitsemustutkimuksessa onkin tarve sopiville solu- ja eläinmalleille sekä hyvin suunnitelluille potilastutkimuksille, joiden avulla voidaan kehittää painonhallintaa edistäviä elintarvikekomponentteja.
Filosofian maisteri Kaisa Airaksisen väitöskirja Metabolinen stressi lihavuudessa – Runsasrasvaisen ruokavalion ja ravintoaineiden vaikutus rasvakudoksen tulehdukseen ja kylläisyyteen tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa perjantaina 18. joulukuuta 2020. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Eriika Savontaus Turun yliopistosta ja kustoksena professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta.
