Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa selvitettiin Savon ja Karjalan alueella asuvien asukkaiden alueellisen identiteetin piirteitä sekä näkemyksiä kulttuuripääkaupunkihankkeesta
Savon ja Karjalan alueella asuu hyvin samankaltaisia ihmisiä maakunnasta riippumatta, vaikka joitakin pieniä alueellisia eroja onkin löydettävissä, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Tutkimus on osa Saimaa-ilmiö2026-hanketta, jossa neljä itäsuomalaista maakuntaa tavoittelee yhdessä vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkititteliä Savonlinnalle ja koko Saimaan alueelle.
Tutkimuksen tulosten perusteella alueen asukkaiden arki ja elämä rakentuvat samalle arvopohjalle. Ihmiset arvostavat samoja asioita ja heidän identiteettinsä ja paikkaan kuulumisen tunteensa rakentuvat samanlaisten elementtien ympärille. Savossa ja Karjalassa asuville vesistöt ovat osa jokapäiväistä elämää ja sielunmaisemaa.
– Itä-Suomen neljän maakunnan alueella asuu vesistökansa, jonka identiteetti on muovautunut samankaltaiseksi yhdistävän vesistön ympärillä, kertoo projektipäällikkö Katja Pasanen.
Neljän Itä-Suomessa sijaitsevan maakunnan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon, asukkaiden paikallisidentiteetin rakennusaineita selvitettiin Saimaan alueen asukkaiden alueellinen identiteetti -tutkimuksessa syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun itäsuomalaisten asukkaiden alueellista identiteettiä on tutkittu neljän maakunnan laajuisessa viitekehyksessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös alueen asukkaiden näkemyksiä kulttuuripääkaupunkihankkeesta.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa, syksyllä 2019, järjestettiin viidellä paikkakunnalla, Mikkelissä, Savonlinnassa, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Joensuussa, paikallisidentiteettityöpajat. Niissä kerättiin laadullista aineistoa kustakin alueesta asuinseutuna, alueen traditioista sekä asukkaita paikkaan sitovista elementeistä. Alkuvuodesta 2020 toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin maakuntien asukkaiden alueellisen identiteetin rakennusaineita. Kyselyyn vastasi yli 600 alueen asukasta.
– Tulosten yhdenmukaisuus yllätti, mutta jos asiaa tarkastelee historian valossa niin selityksiä voi löytää sieltä. Vesistöt ovat olleet syy kaupungistumiselle, ja sitä kautta elämäntapa ja arvomaailmat ovat alkaneet hiljalleen muotoutua ihmisillä myös luonnon ja vesistön ympärille, kertoo suunnittelija Jarkko Kääriäinen Itä-Suomen yliopistolta.
Tämä näkyi myös vastauksissa.
– Savokarjalainen mielenmaisema pohjautuu sen kumpuilevan järvimaiseman ympärille, joka on kävelymatkan päässä kaikkialla Itä-Suomen alueella. Vaikka ”heimojen” välisiä eroavaisuuksia joiltain osin onkin havaittavissa, voidaan tämän tutkimuksen perusteella sanoa, että täällä Itä-Suomessa olemme hyvin homogeenistä kansaa.
Kulttuuripääkaupunkihanke on tavoittanut itäsuomalaiset hyvin
Tutkimuksessa selvitettiin myös paikallisväestön suhtautumista kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Alkuvuonna toteutetun kyselyn vastausten perusteella tieto kulttuuripääkaupunkihankkeesta on tavoittanut Itä-Suomen alueen asukkaat hyvin, neljä viidestä oli kuullut yhteisestä kulttuuripääkaupunkihausta, ja piti hanketta pääosin positiivisena asiana Itä-Suomelle ja omalle asuinalueelle.
Katja Pasasen mukaan tutkimuksen molemmat osat tukevat päätelmää siitä, että kulttuuripääkaupunkihaku on alueella hyvin vahvoissa kantimissa.
– Samankaltainen arvomaailma, järvimaiseman tärkeys ja monipuolinen kulttuurielämä – niin historian kuin nykypäivänkin – valossa antavat näyttöä siitä, että Saimaa-ilmiö2026 rakentuu olemassa oleville ja yhdenmukaisille aihepiireille ja sitä pidetään positiivisena asiana. Tämä on varsin hyvä saavutus siihenkin nähden, että hankekokonaisuutta on tehty vasta reilu vuosi. Näkisin, että lähtökohdat luoda kulttuuripääkaupunkiprosessista kestävä ja positiivista virtaa koko alueelle tuova ilmiö ovat erittäin hyvät.
Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksen toteuttama tutkimus on osa EAKR-rahoitteista Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi -hanketta ja Saimaa-ilmiö2026 -kokonaisuutta. Saimaa-ilmiö2026 on neljän maakunnan yhteinen ponnistus hakea kulttuuripääkaupunkititteliä vuodelle 2026, Savonlinna nimettynä kaupunkinaan. Hakuprosessi eteni kesällä toiseen vaiheeseen, kun eurooppalaisista asiantuntijoista koostuvat raati suositteli Savonlinnaa ja Saimaa-ilmiötä finaaliin yhdessä Tampereen ja Oulun kanssa. Saimaa-ilmiön hakutiimillä on aikaa täydentää ja palauttaa toisen vaiheen 100-sivuinen hakukirja opetus- ja kulttuuriministeriöön 23.4.2021 mennessä. Kulttuuripääkaupunkitittelin saava kaupunki julkistetaan kesäkuussa 2021.
Lisätietoja kyselystä: Katja Pasanen, projektipäällikkö, p. 050 439 0925, katja.pasanen(at)uef.fi Itä-Suomen yliopisto, kauppatieteiden laitos, matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus
Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20201302/