Koronapandemian aikana entistä useampi sairaanhoitaja harkitsi alanvaihtoa, osoittaa hiljattain julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Hoitajat arvioivat kuitenkin resilienssinsä hyväksi.
COVID-19 pandemia oli stressaava tilanne maailmanlaajuisesti, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Pandemia vaatii kykyä kohdata haastavia ja vaikeita tilanteita. Se edellyttää kriisinhallintaa, hyvää johtajuutta ja uskoa tulevaan, jotka kaikki ovat yhteydessä resilienssin kokemuksiin.
– Resilienssillä tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö tunnistaa ja osaa hyödyntää henkilökohtaisia voimavarojansa ja tarvittaessa ympäristön, kuten läheisten, työkavereiden, johtajien ja ammattihenkilöiden tarjoamaa tukea tavalla, joka auttaa selviytymään haastavasta tilanteesta, toteaa väitöskirjatutkija Saija Sihvola.
Sairaanhoitajien työn vaatimukset, kuten henkilöstöresurssit ja työn vaatimuksia vastaava palkkaus, ovat herättäneet keskustelua sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti. Aiempien tutkimusten mukaan työn vaatimukset, kuten kohtuuttomaksi koettu työtaakka, ja heikompi resilienssi voivat vaikuttaa sairaanhoitajien alanvaihtoaikeisiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että resilienssi on yhteydessä työtyytyväisyyteen, työhön sitoutumiseen, elämänlaatuun ja suojelee ahdistukselta ja työuupumukselta.
Kyselytutkimus toteutettiin Suomessa keväällä 2021, COVID-19 pandemian kolmannen aallon aikana ja siinä tutkittiin sairaanhoitajien arviointeja heidän resilienssistään, työtyytyväisyydestä, hoidon laadusta ja alanvaihtoaikeista sekä rakenneyhtälömallin avulla näiden välisiä yhteyksiä. Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 437 sairaanhoitajaa. Iältään hoitajat olivat 21–69-vuotiaita ja heistä 87 prosenttia oli naisia.
Tulosten mukaan sairaanhoitajien resilienssi oli hyvällä tasolla, mutta merkittävä osa heistä arvioi työn vaatimukset suuriksi ja työtyytyväisyytensä välttäväksi. Hoidon laadun sairaanhoitajat arvioivat omassa työyksikössään melko hyväksi. 16 prosenttia sairaanhoitajista oli harkinnut alanvaihtoa pandemian aikana, kun taas heistä vain kaksi prosenttia ilmoitti harkinneensa sitä ennen pandemiaa.
Tulokset osoittivat, että avohoidossa ja poliklinikoilla työskentelevien sairaanhoitajien resilienssi oli korkeampi kuin akuuteilla vuodeosastoilla, anestesia- ja leikkausosastoilla, tai kiireellisen hoidon tai tehohoidon työyksiköissä työskentelevillä hoitajilla. Vanhemmat hoitajat arvioivat työtyytyväisyytensä paremmaksi ja heillä oli nuorempia hoitajia vähemmän alanvaihtoaikeita ennen pandemiaa ja sen aikana. Alanvaihtoaikeisiin vaikuttivat työtyytyväisyyden lisäksi työn vaatimukset. Vaatimusten ollessa vähäisemmät alanvaihtoa harkittiin harvemmin. Vastaajista esimerkiksi 72 prosenttia arvioi, että heidän työstä saamansa palkka ei vastannut työn vaatimuksia ja 28 prosenttia oli sitä mieltä, ettei heidän työyksikössään ollut yleensä tarpeeksi työntekijöitä.
Tutkimustulokset osoittavat, että sairaanhoitajien hyvä resilienssi oli yhteydessä parempaan hoidon laatuun ja edisti työtyytyväisyyttä. Parempi työtyytyväisyys puolestaan vähensi alanvaihtoaikeita. Resilienssin tasolla ei kuitenkaan voitu osoittaa suoraa yhteyttä alanvaihtoaikeisiin.
Tutkijoiden mukaan tuloksissa korostuu hoitajien resilienssin tärkeys pandemian aikana, jolloin työn vaatimukset voivat kasvaa ja työtyytyväisyys puolestaan saattaa laskea. – Useat tutkimukseen osallistuneet hoitajat olivat harkinneet alanvaihtoa, mikä osoittaa selvän tarpeen kehittää tehokkaita strategioita, joiden avulla taataan hoidon laatu ja tuetaan hoitajien resilienssiä ja työhön sitoutumista myös kriisitilanteissa.
Tutkimus julkaistiin hoitotieteen alan korkeatasoisessa BMC Health Services Research -lehdessä.
Tutkimusartikkeli:
Sihvola, S., Nurmeksela, A., Mikkonen, S., Peltokoski, J., Kvist, T. Resilience, job satisfaction, intentions to leave nursing and quality of care among nurses during the COVID-19 pandemic – a questionnaire study. BMC Health Serv Res 23, 632 (2023). https://doi.org/10.1186/s12913-023-09648-5
