Euroopan unionilla keskeinen rooli ilmastotavoitteiden edistämisessä kansainvälisesti
Joulukuussa 2020 julkaistun Euroopan vihreän kehityksen politiikkaohjelman keskeisenä tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Professori Sebastian Oberthürin mukaan ohjelma nostaa ilmasto- ja energiasiirtymään liittyvät kysymykset etusijalle ja politiikan keskiöön Euroopassa.
– Kunnianhimoisen ohjelman tavoitteena on kehittää ilmastoneutraalia politiikkaa kaikilla politiikkatasoilla vuoteen 2050 mennessä. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, ohjelmaa on tulevina vuosina kehitettävä edelleen ja ennenkaikkea jalkautettava se osaksi ihmisten arkea.
Oberthür aloitti Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden professorina, erityisesti ympäristöpolitiikka ja -oikeus, kuluvan vuoden alussa. Hän on ollut vuosien ajan mukana kehittämässä useita ympäristösopimuksia, kansainvälisiä ympäristöalan instituutioita sekä ilmastopolitiikkoja. Tutkimustyössään hän on syventynyt muun muassa ilmasto- ja energiasiirtymän kansainväliseen ja eurooppalaiseen hallintaan liittyviin kysymyksiin. Erityisesti hän on tarkastellut sitä, millä tavalla kansainvälisen ja eurooppalaisen hallinnan sekä kansallisten ja alueellisten politiikkojen vuorovaikutus edistää ilmastoneutraaliuden saavuttamista.
Jotta ilmastotavoitteet voitaisiin saavuttaa maailmanlaajuisesti, tarvitaan Oberthürin mukaan kunnianhimoisia ilmastotavoitteita asettaneiden maiden muodostamaa koaliitiota.
– Euroopan unionilla on koaliition rakentamisessa sekä muun muassa Kiinan, Intian ja Japanin kaltaisten avainkumppanien mukaan saamisessa keskeinen rooli, Oberthür sanoo.
Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden kansainvälisten pyrkimysten rinnalla myös hallitusten ja yksityisen sektorin toimijoiden muodostamat ryhmittymät ovat tärkeä foorumi tavoitteiden edistämisessä.
Maailmanpoliitinen tilanne heijastui Madridin ilmastokokoukseen
Oberthür on seurannut tutkijana ja neuvonantajana läheltä useita kansainvälisiä ympäristösopimusneuvotteluja, muun muassa otsonikerroksen suojelemiseen tähdännyttä prosessia sekä ilmastoneuvotteluja. Joulukuussa 2019 pidetyn Madridin ilmastokokouksen asetelmia hän luonnehtii hankaliksi maailmanpoliitisen tilanteen vuoksi.
– Valtioiden kansalliset intressit olivat hyvin erilaisia – mietitään vaikkapa ilmastopolitiikan tuen puutetta Yhdysvaltojen, Brasilian ja Australian kaltaisissa valtioissa. Madridissa aika ei ehkä ollut muutenkaan kypsä tarvittavien edistysaskelien tekemiseen.
Itä-Suomen yliopiston CCEEL-verkostossa tehdään Oberthürin mukaan tärkeää tutkimusta vaikuttavasta, oikeudenmukaisesta ja taloudellisesti kestävästä ilmastopoliitiikasta. Verkostossa on mukana ilmastonmuutos-, energia-, luonnonvara- ja ympäristöoikeuden tutkijoita ja asiantuntijoita.
– On hienoa päästä edistämään alan tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa ja sitä kautta toivottavasti vaikuttamaan ilmastosiirtymään liittyvään päätöksentekoon.
Painolaatuiset valokuvat voi ladata oheisista linkeistä:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35805?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35804?encoding=UTF-8
Lisätietoja: professori Sebastian Oberthuer, puh. +32-477-841-654, sebastian.oberthuer(at)vub.be
Sebastian Oberthür
- Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori, erityisesti ympäristöpolitiikka ja -oikeus, 1.1.2020–
- FT, Free University Berlin, 1995
Tärkeimmät tehtävät
- Professori (ympäristö ja kestävä kehitys), Institute for European Studies, Vrije Universiteit Brussel, 2015–
- Tutkimusjohtaja, Institute for European Studies, Vrije Universiteit Brussel, 2005–2015
- Apulaisprofessori (kansainväliset suhteet), Otto-Friedrich-University Bamberg, 2001–2005
- Toimituskunnan jäsen useissa alan keskeisissä tiedejulkaisuissa, muun muassa Global Environmental Politics, International Environmental Agreements, Climate Law
- Tarkkailija ja poliittinen neuvonantaja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa 1991 alkaen
- Kioton sopimuksen noudattamista valvovan komission jäsen, 2005–2013