Kuuden suomalaisen korkeakoulukonsernin kokemuksia tarkastelleessa selvityksessä arvioitiin konsernirakenteiden toiminnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Tulokset tuovat esiin sekä yhteistyöstä koettuja hyötyjä että konsernirakenteiden vaikutusten arviointiin liittyviä haasteita.
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan korkeakoulukonsernit ovat vahvistaneet korkeakoulujen yhteistyötä ja muuttaneet niiden toimintakulttuuria. Tarkastelussa olivat mukana Lapin korkeakoulukonserni, Oulun korkeakoulukonserni, Tampereen korkeakouluyhteisö, LUT-korkeakoulut, Vaasan korkeakoulukonserni ja Jyväskylän korkeakoulut. Aineisto koostui korkeakoulujen johdon ja opiskelijaedustajien haastatteluista sekä korkeakoulujen dokumenteista, erityisesti strategioista, toimintakertomuksista ja tulossopimuksista.
Selvityksen mukaan korkeakoulujen välistä paikallista ja alueellista yhteistyötä oli tehty jo ennen konsernirakenteiden muodostamista. Aiempi, sopimuksiin perustuva yhteistyö ei kuitenkaan haastateltavien kokemusten mukaan ollut johtanut toivottuihin tuloksiin.
– Konsernirakenteeseen siirtyminen on muuttanut korkeakoulujen välistä yhteistyötä laadullisesti. Yhteistyö ei enää rajoitu sopimuksiin ja ennalta määriteltyihin tavoitteisiin, vaan se näkyy yhä vahvemmin myös yhteisenä ajattelutapana ja käytännön toimintakulttuurina, kertoo projektitutkija Santeri Heikkilä.
Konsernirakenteella on pyritty tiivistämään korkeakoulujen yhteistyötä ja tekemään siitä aiempia yhteistyömuotoja joustavampaa. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat yhteiset palvelut sekä korkeakoulujen väliset joustavat koulutuspolut.
Konsernirakenne on myös mahdollistanut alueen tarpeisiin vastaavan laajemman osaamistarjonnan ja vahvistanut korkeakoulujen yhteistä kehittämistä. Aiemman keskinäisen kilpailun sijaan toimintaa on alettu rakentaa yhteisten tavoitteiden varaan.
Taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta haastateltavat toivat esiin, että konsernirakenteen muodostaminen edellyttää alkuvaiheessa investointeja. Pidemmällä aikavälillä sen kuitenkin arvioitiin hillitsevän kustannusten kasvua erityisesti yhteisten palveluiden ja tilojen hyödyntämisellä.
Konsernirakenteen vaikutuksia on vaikea erottaa muusta kehityksestä
Konsernirakenteen vaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin haasteita. Haastateltavat toivat esiin, että vaikutuksia on vaikea arvioida yksiselitteisesti. Ei tiedetä, miten korkeakoulujen toiminta ja kehitys olisivat edenneet ilman konsernirakennetta. Tämän vuoksi konsernin tuottamaa lisäarvoa on vaikea erottaa muista toimintaympäristön muutoksista ja samanaikaisista kehityskuluista.
Selvitys toteutettiin osana Itä-Suomen korkeakouluyhteistyön valmistelua. Sen tavoitteena on tuottaa tietoa valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Selvitys toteutettiin itsenäisesti ja riippumattomasti, eikä siinä oteta kantaa yksittäisiin organisaatioratkaisuihin.
Lisätietoja:
Projektitutkija Santeri Heikkilä, Jyväskylän yliopisto, p. 050 464 6553
Tutkimusprofessori Terhi Nokkala, Jyväskylän yliopisto, p. 040 805 4270
