Pienyritysten velkaongelmia voidaan ehkäistä varmistamalla, että yritykset tekevät päätöksensä luotonotosta riittävän informaation perusteella ja että luottojen myöntäjät arvioivat luottokelpoisuuden huolellisesti. Itä-Suomen yliopiston selvityksessä ehdotetaan uusia säännöksiä, jotka koskisivat muun muassa hyvää luotonantotapaa ja luotonantajien rekisteröitymistä.
Laki velvoittaa nykyisin kuluttajaluottoja myöntäviä luotonantajia rekisteröitymään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (heinäkuun alusta lukien Finanssivalvontaan). Selvityksen mukaan rekisteröintivelvollisuus tulisi ulottaa koskemaan myös luotonantajia, jotka tarjoavat luottoja pienille ja keskisuurille yrityksille.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi muun muassa säännökset hyvästä luotonantotavasta, luottokelpoisuuden arvioinnista ja ennen luoton myöntämistä annettavista tiedoista yritysluottoja koskien.
– Erityisesti pienyritysten velkaongelmien ehkäisemisen kannalta on olennaisen tärkeää, että yritykset tekevät päätöksensä luotonotosta avoimen ja riittävän informaation perusteella. Yhteiskunnalla pitää myös olla keinot tarvittaessa puuttua markkinoilla havaittuihin epäkohtiin, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja emeritusprofessori Erkki Kontkanen.
Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa hankkeessa selvitettiin, miten sääntelyllä voitaisiin torjua pienyritysten velkaongelmia.
Velkaongelmat eivät kasvaneet merkittävästi
Tarkastelun pohjaksi toteutettiin kyselytutkimus pienyritysluotonannon markkinoista ja tilastollinen selvitys velkaongelmista. Kyselytutkimuksen perusteella pienyritysten rahoitustarve suuntautuu ensisijaisesti liiketoiminnan kasvattamiseen eikä niinkään akuuttien taloudellisten haasteiden voittamiseen. Yritysten velkaongelmat eivät olleet vuoden 2022 lopulle ulottuneena tarkasteluajanjaksona merkittävästi kasvaneet.
Pienyrityksillä on huomattava merkitys yhteiskunnan taloudelliselle kasvulle ja työllisyydelle. Etenkin mikroyritykset rinnastuvat suojantarpeen ja neuvotteluvoiman näkökulmasta usein kuluttajan asemaan, vaikka ne eivät ole kuluttajansuojasääntelyn piirissä. Oikeasuhtaisella sääntelyllä ja valvonnalla olisi mahdollista vaikuttaa myönteisesti luottomarkkinoiden toimivuuteen sekä luotonantajien että luotonottajien näkökulmasta. Nämä puoltavat sääntelytoimenpiteitä velkaongelmia ennaltaehkäisevällä tavalla.
Sääntelyä jo olemassa useassa Euroopan maassa – ratkaisut erilaisia
Selvityksessä vertailtiin myös lainsäädäntöä yhdeksässä Euroopan maassa. Vertailussa pienyritysluottojen sääntelytilannetta tarkasteltiin yhtäältä luottosopimusten ja toisaalta elinkeino-oikeuden ja valvonnan näkökulmasta.
Vertailussa havaittiin, että yritys- tai pienyritysluottoja koskevaa sääntelyä on useassa Euroopan maassa. Lainsäädäntöratkaisut kuitenkin poikkeavat huomattavasti toisistaan, eikä yhtenäistä sääntelyratkaisua ollut löydettävissä.
Korkokattoa ei kannata laajentaa pienyritysten luottoihin
Kuluttajansuojalaki sisältää korkokaton, joka rajoittaa koron enimmäismäärää kuluttajaluotoissa. Selvityksen perusteella ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa korkokattoa koskemaan myös pienyritysluottoja. Enimmäiskoron rajoittaminen saattaisi muun muassa vaikeuttaa yritysten riskirahoituksen saatavuutta.
Havaittaviin epäkohtiin tulisikin ensisijaisesti pyrkiä vaikuttamaan kehittämällä lainsäädäntöä hyvästä luotonantotavasta, markkinoinnista ja luottokustannusten ilmoittamisesta.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Raportti: Pienluotonannon sääntelyvaihtoehdot
Lisätietoja:
Hankkeen johtaja, emeritusprofessori Erkki Kontkanen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 588 9241, etunimi.sukunimi@uef.fi
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Antti Makkonen, valtiovarainministeriö, p. 02955 30013, etunimi.sukunimi@gov.fi