Immuunivasteeseen kohdistuvat täsmähoidot voivat tulevaisuudessa parantaa elinsiirtojen tuloksia, osoitti kansainvälinen tutkijatiimi, jossa Itä-Suomen yliopisto oli mukana. Tulokset julkaistiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä.
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin tarkasti sialta ihmiselle siirretyn munuaisen hylkimisreaktiota. Tulosten perusteella täsmällisesti kohdennetulla lääkityksellä hylkimisreaktio voitiin pysäyttää.
Kaikille munuaissiirrettä tarvitseville ei löydy oikeaan aikaan sopivaa luovuttajaa. Siirteiden saatavuuden parantamiseksi on tutkittu myös mahdollisuutta siirtää ihmiselle geneettisesti muokattu sian munuainen. Geneettisellä muokkauksella ei ole kuitenkaan pystytty täysin estämään ihmisen immuunipuolustuksesta johtuvaa hylkimisreaktiota.
Amerikkalaisessa NYU Langone Health -sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa siirrettiin geneettisesti muokattu sian munuainen aivokuolleelle potilaalle omaisten suostumuksella. Munuaisensiirron jälkeen potilaalta kerättiin muun muassa veri- ja kudosnäytteitä 61 päivän ajan. Näytteistä selvitettiin tarkasti immuunisolujen välisiä vuorovaikutuksia sekä ennen hylkimisreaktiota että sen aikana.
Tutkimuksesta on juuri julkaistu kaksi artikkelia, joista ensimmäisessä kuvaillaan potilaan ja siirteen immuunitoimintaa siirron jälkeen. Tulosten perusteella hyljintäreaktiossa keskeisessä roolissa olivat tietyt vasta-aineet ja T-solut, jotka pyrkivät tuhoamaan elimistölle vieraaksi tunnistamansa siirteen. Niiden toimintaa hillitsevällä yhdistelmälääkityksellä onnistuttiin estämään siirteen vaurioituminen ja turvaamaan sen toiminta.
Tutkijoiden mukaan tulokset auttavat jatkossa paremmin ennakoimaan ja ehkäisemään sialta tehtäviin elinsiirteisiin liittyviä haitallisia immuunireaktiota ja luovat pohjaa turvallisemmille hoitokokeille elävillä potilailla.
Toinen artikkeli kuvailee vielä yksityiskohtaisemmin siirteen jälkeisiä immuunitoiminnan muutoksia. Multiomiikka-analyyseissä yhdistettiin tietoa muun muassa immuunivasteeseen liittyvistä proteiineista ja geenien aktiivisuudesta. Merkittävän osan julkaisun bioinformatiikka-analyyseista teki FT Eloi Schmauch, joka valmistui viime vuonna tohtoriksi professori Minna Kaikkonen-Määtän ja yliopistotutkija Suvi Linna-Kuosmasen tutkimusryhmistä Itä-Suomen yliopistossa.
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme keskeistä vaihetta siirteeseen kohdistuvassa hyljintäreaktiossa. 21. päivänä munuaisensiirrosta aktivoitui luontainen ei-kohdennettu immuunivaste, 33. päivänä siirteeseen kohdistuva makrofagivälitteinen immuunivaste ja 45. päivänä T-soluvälitteinen immuunivaste.
– Multiomiikka-analyyseissä tunnistettiin useita merkkiaineita, joiden perusteella hyljinnän eri vaiheita voitaisiin ennakoida, Schmauch kertoo.
Lisäksi tulokset voivat auttaa kehittämään entistä tarkemmin kohdennettua hyljinnänestolääkitystä.
Lisätietoja:
Vieraileva tutkija Eloi Schmauch, Itä-Suomen yliopisto, A. I. Virtanen -instituutti, https://uefconnect.uef.fi/en/eloi.schmauch/
Tutkimusartikkelit:
Schmauch, E., Piening, B.D., Dowdell, A.K. et al. Multi-omics analysis of a pig-to-human decedent kidney xenotransplant. Nature (2025). https://doi.org/10.1038/s41586-025-09846-7
Montgomery, R.A., Stern, J.M., Fathi, F. et al. Physiology and immunology of pig-to-human decedent kidney xenotransplant. Nature (2025). https://doi.org/10.1038/s41586-025-09847-6
