Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan yhteistyötutkimus tuo uutta tietoa verisuonianomalioiden muodostumisesta ja hoitomahdollisuuksista. Tutkimuksessa osoitettiin sidekudossolujen keskeinen merkitys verisuonimalformaatioiden eli -epämuodostumien kasvuun vaikuttavana tekijänä. Tietoa voidaan hyödyntää verisuonianomalioiden uusien hoitomuotojen kehityksessä.
Suonianomaliat eli suonipoikkeavuudet jaotellaan suonikasvaimiin ja -epämuodostumiin, jotka johtuvat häiriintyneestä verisuonten, imusuoniston tai molempien kehityksestä. Suonten epämuodostumia voi esiintyä kaikissa kudoksissa, esimerkiksi ihossa, ihonalaiskudoksessa tai luurankolihaksessa. Verisuoniepämuodostumat saavat alkunsa verisuonen pintakerroksen eli endoteelin solujen mutaatioista. Lihaksen sisäisten laskimoverisuoniepämuodostumien oirekuvaan kuuluvat kipu, turvotus sekä toiminnalliset häiriöt. Samanlaisia oireita aiheuttaa pehmytkudosangiomatoosi, jossa on poikkeavan verisuonituksen lisäksi poikkeavaa imusuonitusta ja sidekudosta.
Vaikeita, oireilevia laskimoverisuoniepämuodostumia hoidetaan ensisijaisesti skleroterapialla, jossa verisuoneen ruiskutetaan surkastuttavaa ainetta. Näin pyritään aiheuttamaan viallisen verisuonen tukkeutuminen ja arpeutuminen. Pehmytkudosangiomatoosin ensisijaisena hoitomuotona on alueen kirurginen poisto. Tällä hetkellä laskimoverisuoniepämuodostumiin tai pehmytkudosangiomatoosiin ei vielä ole Euroopan lääkeviraston hyväksymää lääkehoitoa.
Fibroblastit ovat sidekudoksen soluja, jotka osallistuvat muun muassa haavan paranemiseen jatulehdusreaktioon. Niiden on todettu myös lisäävän syöpäkasvaimen kasvua. Nyt julkaistu tutkimus osoitti, että fibroblasteilla on keskeinen rooli myös verisuoniepämuodostumien viallisten suonten muodostuksessa ja ylläpidossa EGFR-signalointireitin kautta. Keskeinen löydös oli, että ErbB-perheen molekyylien estäjiin kuuluvalla afatinibi-lääkeaineella voitiin vähentää sidekudosta ja laskimosuonia sisältävien verisuoniepämuodostumien kasvua. Tutkimus myös osoitti ensimmäistä kertaa, että lääkehoidon kohdentaminen endoteelisolujen lisäksi fibroblasteihin edistää viallisten verisuonten korjautumista kohti normaalimpaa verisuonirakennetta.
– Uusien tehokkaampien ja kohdennetumpien hoitomuotojen kehittäminen verisuonianomalioihin on erittäin tärkeää. Kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina riskejä, eikä leikkaushoito sovellu laaja-alaisille tai anatomisesti hankalalla alueella sijaitseville verisuonianomalioille, toteaa plastiikkakirurgian erikoislääkäri Pia Vuola, tutkimuksen vastuuhenkilö Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
– Tulokset lisäävät ymmärrystä verisuonianomalioiden taustalla olevista tautimekanismeista sekä erityisesti endoteeli- ja sidekudossolujen välisen vuorovaikutuksen merkityksestä verisuonianomalioiden kasvulle ja taudin etenemiselle. Verisuoniepämuodostumia on aiemmin pidetty lähinnä endoteelin häiriötilana, mutta tämä tutkimus valottaa muidenkin solutyyppien keskeistä roolia niiden muodostumisessa ja jatkossa kehitettävien hoitojen kohteena, sanoo akatemiatutkija, dosentti Johanna Laakkonen Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutista.
Tutkimus on julkaistu korkeatasoisessa eLife-lehdessä open access -artikkelina, jonka pääkirjoittajina olivat tutkijat FT Suvi Jauhianen ja LL, FM Henna Ilmonen. Tutkimus tehtiin Laakkosen verisuonibiologian tutkimusryhmässä, joka tutkii erityisesti solujen välisiä vuorovaikutuksia ja tautimekanismeja verisuonisairauksissa kehittäen näiden pohjalta uusia hoitomuotoja.
Tutkimus on yhteistyö Helsingin yliopistollisen sairaalan vaskulaarianomaliatyöryhmän kanssa, jossa tutkimuksen vastuuhenkilönä toimii plastiikkakirurgian erikoislääkäri Pia Vuola vastaten tutkimusluvasta ja suostumusasiakirjoista, leikkaushoidosta sekä näytteiden ja kliinisten tietojen keräämisestä. Vaskulaarianomalityöryhmästä tutkimuksessa olivat lisäksi mukana lastenkirurgian erikoislääkäri Päivi Salminen, patologian erikoislääkäri, dosentti Jouko Lohi, radiologian erikoislääkärit Johanna Aronniemi ja Kimmo Lappalainen sekä plastiikkakirurgian professori Erkki Tukiainen.
Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia (Akatemiatutkija, GeneCellNano-lippulaiva), Euroopan tutkimusneuvosto ERC, Sigrid Juséliuksen säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö.
Lisätietoja:
FT Suvi Jauhiainen, A.I. Virtanen -instituutti, Itä-Suomen yliopisto https://uefconnect.uef.fi/henkilo/suvi.jauhiainen/
Akatemiatutkija, FT, dosentti Johanna Laakkonen, A.I. Virtanen -instituutti, Itä-Suomen yliopisto https://uefconnect.uef.fi/henkilo/johanna.laakkonen/
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Pia Vuola, Helsingin yliopistollinen sairaala
