Mikä saa ihmiset lajittelemaan? Tähän kysymykseen etsitään vastausta Liiketoimintaa jätteen lajittelun ratkaisuista (Lajitin) -hankkeen selvitysraportissa. Selvityksen tulosten perusteella positiivisimmin lajitteluun vaikuttavat käsitykset ympäristövaikutuksista sekä moraalinen velvoite. Kielteisesti lajitteluun puolestaan vaikuttavat lajitteluun liittyvät maksut sekä jätteen vieminen pihapiirin ulkopuolella sijaitseviin keräyspisteisiin. Keräyspisteiden sijainti lähempänä ja lajiteltujen jätteiden kätevämmät varastointimahdollisuudet kotona kannustaisivat tarkempaan lajitteluun.
Myös demografisilla tekijöillä näyttäisi olevan vaikutusta lajittelukäyttäytymiseen. Selvityksen tulokset antavat viitteitä siitä, että 30-vuotiaat ja sitä nuoremmat lajittelevat vanhempia ikäluokkia heikommin. Aiemmista tutkimuksista poiketen korkeampi koulutustaso ei välttämättä tarkoittanut aktiivisempaa otetta lajitteluun. Korkeimpana tutkintonaan ylioppilastutkinnon suorittaneet lajittelivat heikoimmin ja ammatillisen perustutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet taas muita tarkemmin. Haja-asutusalueella näytettäisiin lajiteltavan tarkemmin kuin taajamassa ja omakoti- ja paritaloissa tarkemmin kuin rivi- tai kerrostaloissa.
Muovipakkauksia tarkasti lajittelevien ja niitä ei ollenkaan lajittelevien välillä on selvityksen tulosten mukaan eroja esimerkiksi siinä, miten hankalaksi lajittelu koetaan tai mikä lajitteluun motivoi. Ei-lajittelevat kokevat tiedon hankinnan siitä, minne mikäkin jäte viedään sekä jätteiden esikäsittelyn, esimerkiksi pesun sekä varastoinnin ja kuljetuksen keräyspisteelle hankalampana kuin lajittelijat. Ei-lajittelevat kokevat myös, että lajittelun vaatima työmäärä, kodin tilat ja välineet sekä lajittelupisteiden sijainti vaikuttavat heidän lajitteluunsa negatiivisesti, kun taas lajittelijoilla vaikutus on positiivinen. Eniten ei-lajittelijoita näyttäisi motivoivan se, jos lajittelupisteet sijaitsisivat lähempänä ja jos jätteiden varastointi kotona ja kuljettaminen keräyspisteelle olisi kätevämpää. Parempi tieto siitä, kuinka lajitellaan tai mitä hyötyä siitä on, ei sen sijaan vaikuttaisi motivoivan ei-lajittelijoita kovinkaan paljon.
Liiketoimintaa jätteen lajittelun ratkaisuista -hankkeen tavoitteena oli edistää uusien, kotitalouksien jätteen lajittelua helpottavien ratkaisujen kehittämistä ja tätä kautta Pohjois-Karjalan alueen yritysten liiketoimintaa. Hankkeessa kartoitettiin kotitalouksien jätteen lajitteluun ja kierrätykseen liittyviä esteitä ja haasteita sekä ekologisesti kestävien valintojen helpottamiseen liittyviä tarpeita. Yhdessä eri toimialojen yritysten, kuluttajien ja muiden toimijoiden kanssa tämän tiedon pohjalta kehitettiin ja testattiin uusia ratkaisumalleja käyttäjälähtöisesti.
Hanke sai Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta EAKR-rahoitusta. Hanke toimi ajalla 1.1.2017–31.3.2019 ja sitä toteuttivat Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan Martat. Muita yhteistyökumppaneita olivat JOSEK Oy, KETI Oy, Puhas Oy sekä BioKymppi Oy.
Selvitysraportti löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://bit.ly/2UoEUM7
Lisätietoja: projektipäällikkö Helen Reijonen, puh. 050 435 2408, helen.reijonen(at)uef.fi