Tuoreen tutkimuksen mukaan soiden ennallistaminen voi tuottaa ilmastohyötyä jo muutamien vuosikymmenten aikaskaalassa.
Suomessa on ennallistettu noin 60 000 hehtaaria metsäojitettuja soita. Niistä suuri osa on ravinneköyhiä ja happamia soita, joilla puun kasvu on usein heikkoa. Näissä tapauksissa suokasvillisuutta säilyy elinvoimaisena ja ennallistaminen käynnistää nopean kehityksen, johon kuuluu paksun rahkasammalpatjan muodostuminen. Se sitoo hiiltä ja vähentää suon metaanipäästöä.
Itä-Suomen yliopiston kasviekologian yliopistonlehtori Teemu Tahvanainen kokosi ojitettujen ja ennallistettujen soiden julkaistujen tutkimusten avaintietoja mallinnustutkimuksen tueksi, joka tarkastelee suon ennallistamisen ilmastovaikutusta. Tulosten mukaan ennallistaminen tuottaa arviolta kahdesta kuuteen hiilidioksiditonnin vuotuisen viilentävän vaikutuksen hehtaaria kohden sadan vuoden tarkastelujaksolla. Tuloksen mukaisesti heikkotuottoisten metsäojitusten ennallistaminen olisi valtakunnallisella tasolla käänteentekevä ilmastoteko.
Tahvanaisen tulos on ennallistamisen hyötyjen kannalta huomattavasti aiempaa parempi, sillä aiempien mallinnustulosten mukaisesti ennallistaminen aiheuttaisi ennemminkin lämmittävää vaikutusta. Tahvanainen käytti mallinnuksessa ennallistetuilta soilta kerättyä tietoa rahkasammalikon kasvusta ja sen oletettavasta vaikutuksesta metaanipäästöön. Aiemmat tutkimukset puolestaan olettivat päästöjen muuttuvan luonnontilaisten soiden kaltaisiksi heti ennallistamisen jälkeen. Suoraa mittaustietoa ennallistettujen soiden kasvihuonekaasuista on yhä niukasti.
Tutkimus kohdentui vähäravinteisiin ja happamiin soihin, joilla rahkasammalten nopea runsastuminen voi tuottaa tilapäisesti tehokkaan hiilinielun. Ennallistamisen jälkeinen kehitys johtaa tyypillisesti verraten kuivan suotyypin kehittymiseen, vaikka tavoitetilaksi olisi nimetty märän avosuon ennallistaminen. Tämä todennäköisesti rajoittaa suon metaanipäästöä, mahdollistaen toivotun ilmastovaikutuksen.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Restoration Ecology julkaisusarjassa.
Tahvanainen, T. (2026) Restoration of forestry-drained oligotrophic peatlands can bring climate change mitigation within a few decades. Restoration Ecology DOI:10.1111/rec.7036 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/rec.70326
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Teemu Tahvanainen, p. 050 442 3987, [email protected], https://uefconnect.uef.fi/teemu.tahvanainen/
Suot, ilmastonmuutos ja ennallistaminen -huippuyksikkö jatkaa soiden ennallistamisen tutkimusta professori Eeva-Stiina Tuittilan johtamana. Tutkimuksen huippuyksiköt
Video suon ennallistamisen ilmastovaikutuksesta https://youtu.be/6isoAxVH_tI
Pääkuva: Rahkasammalet voivat runsastua nopeasti, kun olosuhteet paranevat ennallistamisen ansiosta. Kuvan sammalversot ovat tulosta yhden verson haarautumisesta yhden kesän aikana. Itä-Suomen yliopiston JTF-hanke Kasvua sammalesta Pohjois-Karjala selvittää kasvupotentiaalin valjastamista rahkasammalten kasvatuksessa ennallistamisen ja kaupallisen tuotannon tarpeisiin (https://sites.uef.fi/kasvuasammalesta/).
Kuvassa: Ennallistamisen jälkeinen rahkasammalten kasvu sitoo hiiltä ilmakehästä. Sammalikon paksuuntuminen edellyttää vedenpinnan nousua lähelle ojitusaikaista turpeen pintaa. Kasvu voidaan mitata tunnistamalla ojitusaikainen karikekerros ja ajoitusta voidaan varmistaa esimerkiksi pienten mäntyjen juurtumissyvyyden ja karhunsammalten (Polytrichum) vuosikasvujen määrityksillä. Kuva: Teemu Tahvanainen.
