Sortavalan kaupungin muutoksia ja muistoja jäljittävä historiankirjoitus on kolmivuotisen tutkimushankkeen päätuotos. Teoksessa tarkastellaan Sortavalaa 1800-luvun lopun suomalaiskaupungin ajoista aina 2000-luvun venäläisvuosiin saakka. Valaistuksi tulevat muun muassa taloudelliset, väestölliset, poliittiset ja kulttuuriset muutokset.
Sortavalan muutoksen kuvaamisen lisäksi kaupunki on sijoitettu osaksi kansallisia ja kansainvälisiä muutoksia. Näin yhden kaupungin tarkastelu on samalla suomalaisen ja venäläisen yhteiskunnan muutosten analyysiä. Sortavalan tapahtumahistorian lisäksi teoksessa valaistaan sitä, miten ihmiset ovat kokeneet kaupungin sekä miten sitä on muistettu. Sekin tulee kerrotuksi, ketkä ja minne Sortavalasta on muutettu ja miten vallan vaihduttua uudet asukkaat juurtuivat sotien jälkeen kaupunkiin.
Sortavalan muutoksesta on hahmotettavissa tietyt päävaiheet. Suurin jakolinja on kaupungin kuuluminen kahteen eri valtioon. Suomen aika merkitsi Sortavalan modernisoitumista, julkishallinnon laajenemista ja virkeän kansalaisyhteiskunnan muotoutumista. Kaupungin modernisoitumista vauhditti etenkin vuonna 1880 maalaiskunnan puolelle Kymölään perustettu opettajaseminaari. Sortavalan aika Neuvostoliiton luoteisena kaupunkina muutti ymmärrettävästi kaiken. Sosialistisen suunnitelmatalouden oloissa kaupungille annettiin tietyt yhteiskunnallis-työnjaolliset tehtävät. Sortavalasta tuli myös raja-alueen suljettu sotilaskaupunki.
Sortavalan pitkäaikaisen muutoksen hahmottaminen on ollut poikkeuksellisen kiinnostava tutkimuskohde. Tutkimus tuottaa tulkintaa pyrkimyksistä rakentaa ensin moderni suomalaiskaupunki sekä sittemmin suunnitelmatalouden neuvostokaupunki. Molemmat hankkeet jäivät kuitenkin kesken. Suomalainen modernisaatio katkesi sotavuosiin ja neuvostososialismi valtion romahdukseen. Oman erityisyytensä hankkeelle on tuottanut suomalais-venäläinen tutkijayhteistyö, mikä on luonut edellytyksiä muutosten ja murrosten uudenlaiselle tarkastelulle.
Julkaistussa teoksessa painottuu toimijanäkökulma, jolloin sortavalalaiset on haluttu nähdä oman historiansa tekijöinä ja tulkitsijoina. Merkittävässä asemassa ovat myös sortavalalaiset järjestöt, joiden merkitys kaupungin kehityksessä on ollut olennainen. Juuri järjestöjen kautta sortavalalaiset ovat tavoitelleet hyvinvointinsa kohentamista. Järjestöissä on synnytetty myös yhteisöllisyyttä, kasvatettu itseymmärrystä ja luotu edellytyksiä tulevaisuudelle. Ilman järjestöjen mittavaa panosta Sortavalasta ei olisi tullut suurten laulujuhlien kaupunkia.
Myös sortavalalaisten toimijoiden keskinäiset suhteet ovat olleet tarkastelun keskiössä. Sortavalaa tarkasteltaessa on saatu yleisempääkin tietoa, kuinka tutkimusajanjaksolla suomalainen ja neuvostoliittolainen yhteiskunta on muuttunut, miten muodostettiin yhteisiä verkostoja ja millaiset taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset näkemykset sitoivat ihmisiä yhteen.
Sortavalan kaupungin yhteiskunnallisten rakenteiden erittelyssä on tähdätty arjen käytäntöjen ja tekojen selvittämiseen. Osaltaan tämän tavoitteen toteutumisen on mahdollistanut aikaisemmin käyttämätön tutkimusaineisto, jotka on kerätty niin suomalaisista kuin venäläisistäkin arkistoista. Myös teoksen valokuvat ovat huomattavalta osin aiemmin julkaisemattomia.
Sortavala - muutosten ja murrosten kaupunki -teoksen ovat toimittaneet professorit Tapio Hämynen Itä-Suomen yliopistosta ja Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta. He ovat myös kirjoittaneet valtaosan kirjan teksteistä. Dosentti Yury Shikalov on kirjoittanut teokseen laajan esityksen Sortavalan neuvostoajasta.
Venäläistutkijoista Petroskoin yliopiston historian professori Aleksander Pashkov on selvittänyt tutkimushankkeessa venäläisten matkailua ja kuvauksia Sortavalasta 1800-1900-lukujen vaihteessa. Professori Sergei Verigin Petroskoin yliopistosta on selvittänyt kaupungin ja lähialueiden väestöpohjan muotoutumista talvi- ja jatkosotien jälkeen. Petroskoin Karjalan tiedeakatemian professori Olga Iljuha paneutui sortavalalaisiin lapsuuskokemuksiin toisen maailmansodan jälkeen.
Tutkimushankkeen kotipesä on ollut Itä-Suomen yliopistossa ja hankkeen hallinnollisena johtajana sekä kirjoittajana on toiminut dosentti Arto Nevala. Kirjan kustantaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hanketta ovat mahdollistaneet rahoituksellaan Sortavala-säätiö, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ja Suomen Tietokirjailijat ry. Kuva-aineistoa on hankittu useista museoista Suomesta ja Petroskoista.
Arvostelukappaleita voi tilata joko kirjana tai pdf-versiona: arvostelukappaleet(at)finlit.fi.
Lisätietoja:
Emeritus professori Tapio Hämynen, puh. 050 490 4889, tapio.hamynen(at)uef.fi
Professori Hannu Itkonen, puh. 050 391 6302 hannu.itkonen(at)jyu.fi