Sosiaalinen tuki on tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä myöhemmässä elämänvaiheessa, Itä-Suomen yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat. Riittävällä sosiaalisella tuella on tutkimusten perusteella yhteys pitkäikäisyyteen sekä kotihoitoa saavien ikääntyneiden elämänlaatuun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen tuen eri ulottuvuuksia ja niiden yhteyttä ikääntyvien kuolleisuuteen kahden vuosikymmenen aikajaksolla. Aineisto sisälsi 21 vuoden seurantatiedot Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia (CAIDE) -tutkimukseen osallistuneilta. Tutkimus osoitti, että yleinen ja terveyteen liittyvä sosiaalinen tuki pidensi elinaikaa. Sosiaalista tukea saaneet ikääntyneet elivät keskimäärin kaksi vuotta pidempään kuin ilman tukea jääneet.
– Havaitsimme, että kuolleisuusriski oli suurempi ikääntyneillä, jotka saivat yleistä ja terveyteen liittyvää tukea vain sukulaisilta. Vastoin odotuksia vaille yleistä ja terveyteen liittyvää tukea jääneillä alle 70-vuotiailla kuolleisuusriski oli suurempi kuin yli 70-vuotiailla, väitöskirjatutkija Catherine Kayonga kuvailee.
Tutkimuksen tuloksissa korostui ystävien, naapureiden ja muiden tuttavien merkitys ikääntyneiden elinajan pidentämisessä. Lisäksi siinä nousi esiin aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta poikkeava trendi, sillä aiempi tutkimus on korostanut perheenjäsenten keskeistä roolia ikääntyneiden tukemisessa.
– Tutkimuksen pohjalta voidaan suositella politiikkatoimia, jotka edistävät ikääntyneiden sosiaalisia suhteita myös perhepiirin ulkopuolella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ei myöskään tulisi keskittyä vain vanhuuteen, vaan ennaltaehkäiseviin toimiin pitäisi panostaa eri elämänvaiheissa.
Sosiaalinen tuki parantaa elämänlaatua kotihoidossa
Tutkimus osoitti, että riittävä sosiaalinen tuki on tärkeää myös ikääntyneille, joiden hoivatarve on lisääntynyt ja jotka saavat säännöllistä kotihoitoa. Tutkimuksessa yhdistettiin Vanhuusiän syrjäytyminen – yleisyys, merkitykset & interventio (SOLDEX) -hankkeessa kerättyä aineistoa rekisteritietoon palvelujen käytöstä.
– Havaitsimme, että sosiaalisella tuella oli yhteys parempaan elämänlaatuun, kun taas vähäisempi sosiaalinen tuki liittyi heikompaan elämänlaatuun. Myös mielen hyvinvoinnin edistäminen, kuten masennuksen lieventäminen ja toimintakyvyn tukeminen esimerkiksi päivittäisissä toiminnoissa, kohensi ikääntyneiden elämänlaatua, Kayonga kertoo.
Taustatekijöiden näkökulmasta tuloksissa korostui myös korkeamman koulutuksen yhteys parempaan elämänlaatuun. Toisaalta päivittäisissä toiminnoissa kohdatut vaikeudet heikensivät elämänlaatua. Tutkijat painottavat, että ikääntyneiden sosiaaliset tarpeet on tärkeä tunnistaa ja huomioida, kun kehitetään kotihoitoa ja ikääntyneille suunnattuja palveluita.
Tutkimukset toteutettiin osana Neuro-Innovation -tohtoriohjelmaa, jota rahoittaa Itä-Suomen yliopisto sekä Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelma Marie Skłodowska-Curie -apurahaohjelman puitteissa.
Tutkimusartikkelit:
Kayonga, C. S., Tiilikainen, E., Lisko, I., Hall, A., Solomon, A., Mäki-Petäjä-Leinonen, A., Kulmala, J., Ngandu, T., & Kivipelto, M. (2025). Association Between Social Support Dimensions and Mortality Among Older Adults: 21-Year Follow-Up of the Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia (CAIDE) Study. Sage Open, 15(2), 21582440251346257. https://doi.org/10.1177/21582440251346257
Kayonga, C. S., Ristolainen, H., Lisko, I., Mäki- Petäjä-Leinonen, A., & Tiilikainen, E. (2025). Association Between Social Support and Quality of Life: Cross-Sectional Study Among Older Adults Receiving Home Care Services in Finland. Home Health Care Management & Practice, 10848223251385092. https://doi.org/10.1177/10848223251385092
