Rajalla viitataan kohtaan, joka erottaa esimerkiksi paikkoja, alueita tai valtioita toisistaan. Rajoja piirretään karttaan ja merkitään maastoon. Niiden ylittämistä hallitaan aidoin, muurein ja tulliportein ja niiden valvontaan kehitetään jatkuvasti uusia teknologioita. Maantieteelliset rajat – olivatpa ne sitten luonnonmuodostelmia tai ihmisten maastoon rakentamia – erottavat myös esineitä, eläimiä, ihmisiä ja yhteisöjä toisistaan ja luovat eriarvoisuuksia sen suhteen, kuka niitä voi ylittää ja millä ehdoin.
Vuoden 2024 Sosiologiapäivillä 21.–22.3. Kuopiossa keskustellaan siitä mitä raja tekee, miten rajaa tehdään ja millaisia tiloja se luo kohtaamisille ja eronteoille. Päivien järjestäjinä toimivat Westermarck-seura ja Itä-Suomen yliopisto.
Eniten raja kurittaa niitä, joilla on niukimmat mahdollisuudet määritellä oman elämänsä suuntaa ja joiden sana painaa vähiten, kun päätöksiä tehdään tai resursseja jaetaan. Kriisistä kriisiin edennyt 2020-luku on kuitenkin osoittautunut vuosikymmeneksi, jolloin rajoja ovat joutuneet uudella tavalla miettimään myös ne etuoikeutetut, joiden pyrkimyksiä rajat eivät ole aikaisemmin rajoittaneet. Samaan aikaan lajienväliset rajat ovat tulleet haastetuksi, emmekä ole enää pitkään aikaan voineet nähdä ihmistä erillisenä osana luonnon monimuotoisuutta.
Globaalin ja historiallisen näkökulman valtioiden välisiin rajoihin ja syrjinnän mekanismeihin tarjoaa sveitsiläisen Columbian yliopiston sosiologian ja poliittisen filosofian professori Andreas Wimmer. Wimmer tunnetaan kansallisvaltioiden muodostumista ja hajoamista käsittelevistä laajoihin historiallisiin ja vertaileviin aineistoihin perustuvista tutkimuksista
Turvapaikanhakijoiden ja epävarmuuden kanssa elävien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden parissa tutkimusta tehnyt Helsingin yliopiston professori Lena Näreen esitelmä pureutuu tapoihin, joilla eurooppalaiset kansallisvaltiot kontrolloivat maahanmuuttoa erilaisin hyvinvointivaltion politiikoin ja miten haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät näihin hyvinvointivaltion rajanvetoihin vastaavat.
Brittiläinen sosiologi Erika Cudworth on ekofeministisen teorian ja eläinsosiologian edelläkävijöitä. Esitelmässään hän tarkastelee suhdettamme muihin lajeihin, millaisia muotoja suhteemme muihin eläimiin saa, ja miten nämä suhteet muokkaavat yhteiskuntaa.
Tapahtuman verkkosivut www.sosiologipaivat.fi/
