Tuore tutkimus osoittaa, ettei sektori- ja ammattirajat ylittävä yhteistyö ole sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän keskijohdon työn ydintä. Johtajilta odotetaan edelleen ensisijaisesti mahdollisimman hyvää tulosta omalta vastuualueeltaan. Uudistuva sote-ala vaatii kuitenkin myös johtajilta entistä enemmän suuntautumista yhteiseen tavoitteeseen. Integroiva yhteistyö edellyttää joustavia rakenteita, mutta myös vaikeiden asioiden käsittelyä ja eriarvoisuuden kokemusten vähentämistä.
– Integroivan johtamisen toimintatapoja tulee tarkastella kriittisesti, pelkkä kehittämispuhe ei riitä. Johtajien yhteistyötä tulisikin suunnata konkreettisemmin tiettyjen asiakasryhmien palvelujen yhteensovittamisen edistämiseen, sanovat sote-tutkijat Anneli Hujala, Sanna Laulainen ja Helena Taskinen.
Sote-johtamisen yhteistyötä tarkasteltiin Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella toteutetussa Johtajana yli rajojen – Johtamisyhteistyö sotessa -hankkeessa. Tutkimukseen osallistui 39 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen johtajaa kolmesta eri maakunnasta. Aineistoa tuotettiin intensiivisissä ryhmäkeskusteluissa sekä taidelähtöisissä työpajoissa. Luovan liikkeen ja kuvataiteen työpajoja ohjasivat alansa ammattilaiset Anniina Aunola ja Jari Martikainen. Johtajien yhteistyötä tarkasteltiin puheena, käytäntöinä ja kokemuksina. Tavoitteena oli tunnistaa yhteistyön kriittisiä avaintekijöitä.
Johtajilta odotetaan parempaa sitoutumista monialaiseen yhteistyöhön
Johtaminen ymmärretään perinteisesti yksilölähtöiseksi toiminnaksi, jolle on tyypillistä vahva yksintyöskentelyn perinne. Sote-alan työntekijät odottavat johtajilta kuitenkin parempaa sitoutumista monialaiseen yhteistyöhön.
– ”Yhteistyöhypetyksen” sijaan on tärkeä aidosti pysähtyä miettimään, mikä meitä ja muita yhteistyössä ohjaa. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia johtajien välisen yhteistyön kehittämiseen yksilö- ja organisaatiotasolla sekä sote-uudistuksen suunnittelun ja toteutuksen tasolla, tutkijat toteavat.
Tutkimus osoittaa, että soten uudistuminen vaatii uudenlaista johtamista. Varsinkin paljon eri tahoilta palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelujen sujuvampi järjestäminen edellyttää muutosta johtamisessa. Tutkimuksessa syvennyttiin keskijohtoa edustavien johtajien väliseen, tulosvastuurajat ylittävään yhteistyöhön.
– Usein kun puhumme työstämme, yritämme älyllistää kokemuksiamme liikaa. Taidelähtöisten menetelmien käyttö tutkimuksessa mahdollistaa tunteiden ja muiden ei-rationaalisten elementtien esiin nousemisen.
Niiden merkitys vuorovaikutuksessa kannattaa tunnistaa ja tunnustaa myös sote-kentällä.
Uusia näkökulmia yhteistyön edistämiseen tarvitaan erityisesti sote-uudistuksen toimeenpanon vaiheessa.
– Totuttujen toimintatapojen tuulettaminen on tulevaisuudessa tarpeen, sillä ”vastapuolen” ymmärtäminen vaatii sitä, että välillä hankkiudutaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Tutkimusraportti on luettavissa sähköisenä osoitteessa https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3408-6/ ja rahoittajan Työsuojelurahaston (TSR) sivuilla
Lisätietoja: Anneli Hujala, puh. 040 774 1508, anneli.hujala(at)uef.fi