Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kuntasektorin uudistukset, digitaalisuus, niukkenevat resurssit ja monikulttuurisuus muuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekemisen tapaa ja johtamista.
On mahdollista, että sosiaali- ja terveyspalveluihin syntyy uusia ammatteja ja uudenlaisia ammatillisia urapolkuja niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla, sanoo professori Vuokko Niiranen. Hän on seurannut sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä laajemmin kuntasektorin uudistushankkeita ja johtajuuden muutosta tutkijana aitiopaikalta jo 1990-luvun alusta lähtien.
– Meillä on jo ennen nyt suunnitteilla olevaa maakunta- ja soteuudistusta ollut muun muassa 1990-luvun alun vapaakuntakokeilu, joka hiipui ison kansainvälisen laman alle, sitä seurannut kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä useita muita sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistushankkeita.
Parhaillaan Niiranen tutkimusryhmineen tarkastelee sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintoa ja johtamista Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ja THLn koordinoimassa Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudessa -hankkeessa (COPE). Siinä tutkitaan ja kehitetään toimintaa murrosvaiheessa, jossa useat samanaikaiset muutostekijät muokkaavat työntekemisen ja palvelujen tuottamisen tapaa sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä.
Johtajat kokivat, että he tarvitsevat tulevaisuudessa lisää viestintä- ja talousosaamista.
Vuokko Niiranen
Professori
Niirasen johtamassa COPE-hankkeen työpaketissa Johtaminen ja päätöksenteko on mukana neljä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa organisaatiota: Eksote, Siun Sote, Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään sairaanhoitoalue. Niirasen lisäksi osahankkeessa ovat mukana yliopistonlehtori Sanna Laulainen ja projektitutkija Joakim Zitting. Tutkimuksessa on haastateltu noin 150 työntekijää ja eri tason johtajaa. Kyselytutkimukseen on puolestaan vastannut noin 1 900 sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijää ja lisäksi tutkimukseen haastateltiin 22:ta valtionhallinnon edustajaa.
– Tutkimuksessa haastatellut johtajat kokivat, että he tarvitsevat tulevaisuudessa lisää viestintä- ja talousosaamista. Myös moniammatillisten ja hajautettuina toimivien työyhteisöjen johtamiseen sekä digitalisaatioon liittyvät osaamisvaatimukset korostuivat, samoin hankintaosaaminen nousee uudella tavalla esiin, Niiranen kertoo.
Meneillään olevien uudistusten – kuten nyt maakunta- ja sote-uudistuksen – yhteydessä tiedolla johtaminen eli tutkimus- ja arviointitiedon hyödyntäminen, sekä päätöksenteon perusteluna että kaikessa toiminnassa ja johtamisessa, saa lisää painoarvoa.
Nykyisessä muutoksessa lähijohdon rooli tulee yhä keskeisemmäksi, kun heidän tehtäväalueensa isoissa hajautetuissa organisaatioissa laajenevat. Lähijohtajien on paitsi huolehdittava strategisten tavoitteiden toteuttamisesta ja kehittämisestä, myös tuettava työntekijöitä.
– Lähijohtajat ovatkin mielenkiintoisella näköalapaikalla.
Hajautetuissa organisaatioissa virtuaalisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa, ja Niirasen mukaan onkin uudelleenarvioinnin paikka, miten se toimii nykyisillä. Myös henkilöstön osaaminen ja osallisuus työn kehittämisessä korostuvat sote-uudistuksen yhteydessä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiouudistus lisää eri ammattiryhmien yhteisyötä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiouudistus lisää eri ammattiryhmien yhteisyötä. Niiranen arvioi, että tämä merkitsee uusien ammattien ja uudenlaisten urapolkujen syntymistä sekä valtionhallinnossa että alueellisella ja paikallisella tasolla, kun perinteisiin vahvoihin professioihin perustuvat ajattelumallit eivät enää välttämättä toimi.
– Tämä avaa myös yliopistoille mahdollisuuden näkökulmien avartamisen, mikä voi merkitä uudenlaisten monitieteisten ja oppiainerajat ylittävien koulutusten syntymistä. Tällaiset uudenlaiset tutkinnot voivat olla kouluttajaorganisaatioille kilpailuvaltti.
Uudenlaista sektorirajojen ylittämistä syntyy myös valtionhallinnossa.
– Ministeriörajat ylittäviä yhteistyötapoja tarvitaan jatkossa lisää, Niiranen painottaa.
Julkaistu Saima-lehdessä 2/2018