YK:n kehittämisohjelma UNDP on toteuttanut Suomen ulkoministeriön tuella Aid for Trade -ohjelmaa Kirgisiassa ja Tadsikistanissa. Parhaillaan on menossa ohjelman neljäs vaihe, jota UM rahoittaa 4,8 miljoonalla eurolla. Ohjelmatyössä on ilmennyt tarve huomioida kansainvälisiä laatu- ja turvallisuusstandardeja muun muassa elintarvikealalla.
Itä-Suomen yliopisto on mukana ohjelmassa ja kouluttaa kirgisialaisia ruokaturvallisuus-ja laatuvastaavia ja johtajia elintarvikeyrityksissä, elintarviketeknologia- ja maatalousyliopistojen edustajia, sekä ruokaturvallisuus- ja laatukonsultteja. Koulutusaiheina ovat olleet muun muassa EU:n elintarvikelainsäädäntö, sekä elintarviketurvallisuuden ja -laadun kehittäminen esimerkiksi maito-, liha-, vihannes-, hedelmä- ja marja-aloilla.
—Projektin ehkä keskeisin tulos on ollut osallistujien verkostoituminen. Heille on syntynyt yhteinen näkemys elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden edellyttämistä toimenpiteistä, kertoo yliopiston kehitysyhteistyön erityisasiantuntija Roseanna Avento.
— Investointi ruuan laatuun ja turvallisuuteen esimerkiksi asianmukaisella infrastruktuurilla, instituutioilla ja koulutuksella auttaa Kirgisiaa kehittämään elintarvikesektoriaan, ja saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet monella alueella.
Projektin aikana on ilmennyt, että Kirgisian ja Suomen elintarviketurvallisuus- ja laatukäytännöt eroavat suurelta osin jo alkutuotannossa. Suomen ruokajärjestelmä on kehittynyt EU:n, kansallisen lainsäädännön ja hyvien käytäntöjen ansiosta. Toiminta on vastuullista, mikä takaa kuluttajille puhtaat, ympäristöystävälliset ja turvalliset elintarvikkeet.
—Kirgisiassa järjestelmä on hyvin hajanainen. Maataloudessa Kirgisia kamppailee monia eläin- ja kasvitauteja vastaan, ja elintarvikeyritysten valmiudet seurata esimerkiksi tuotteidensa mikrobiologista laatua, tai niissä mahdollisesti esiintyviä kemiallisia kontaminantteja ovat rajalliset. Tuotteiden jäljitettävyyskin on usein kyseenalaista ja pellolta pöytään -ajattelu on vasta tulossa maahan. Myös akkreditoitujen elintarvikelaboratorioiden puute on ongelma, Avento sanoo.
Mielenkiintoa ovat herättäneet Suomen salmonellaohjelma ja kontrolloidut toimintaympäristöt, joilla taataan eläintautien vähäisyys ja varoaikojen noudattaminen, kun eläintä on lääkitty esimerkiksi antibiootilla.
—Kirgisialaisia on kiinnostanut myös Suomessa parhaillaan käytävä keskustelu maidon ja lihankulutuksen vähentämisestä. Samoin se, että tuotannon hiilijalanjälki on meillä myös pienempi kuin missään muualla, Avento toteaa.
Koulutuksen aikana kirgisialaiset ovat suorittaneet Suomessa Ruokaviraston virallinen hygieniatestin, ja saavat suomalainen hygieniapassin. Hygieniapassi on herättänyt suurta mielenkiintoa, ja koulutuksen osallistujat ovat nähneet tarpeen kehittää vastaavan järjestelmän myös Kirgisiassa.
—Olemme löytäneet yhteistyömahdollisia suomalaisten yritysten kanssa, esimerkiksi tuotekehityksessä ja elintarvikkeiden säilyvyysajan pidentämisessä. Oli arvokasta nähdä tuotteen jäljitettävyyttä käytännössä. Tämä on vielä haasteellista Kirgisiassa, mutta voimme jo tehdä yhteistyötä alkutuotannon kanssa, järjestää esimerkiksi koulutusta maanviljelijöille ja tehdä yhteisinvestointeja, sanovat laatupäällikkö Olga Stan LLC Semeinye Tradisista ja tuotantopäällikkö Almaz Orozov LLC Kantsut Ltd:sta.
—Itä-Suomen yliopiston aistinvaraisen arvioinnin tutkimustilat olivat myös mielenkiintoisia, ja vastaavanlaisia voisi myös Kirgisiassa rakentaa, mutta se vaatii koulutuksen kehittämistä. Investointi on kuitenkin mahdollinen, sanoi tuotantopäällikkö Almaz Bekturganov LLC Toibossista.
—Suomen Oiva-järjestelmä on hieno, koska siinä kerrotaan avoimesti ja jopa internetissä yrityksen elintarvikeviranomaisten tulos elintarvikeyrityksen tasosta. Osan tästä järjestelmästä voisi implementoida Kirgisiassa, he toteavat.
Lisätietoja: Kehitysyhteistyön erityisasiantuntija Roseanna Avento, p. 040 355 3828, roseanna.avento (a) uef.fi
