Kaksi tuoretta tutkimusta valottaa sitä, millaisia mielikuvia suomalaisilla nuorilla sekä Ukrainasta ja Lähi-idän alueelta Pohjois-Savoon muuttaneilla nuorilla on monikulttuurisista kohtaamisista. Tulokset osoittavat, että vaikka nuorilla on halua tutustua eri kulttuuritaustoista tuleviin nuoriin, eivät arkielämän olosuhteet tarjoa siihen aina riittäviä mahdollisuuksia.
Tutkimuksissa tarkasteltiin, millaisia mielikuvia suomalaisilla, ukrainalaisilla ja Lähi-idän alueelta Suomeen muuttaneilla nuorilla on itsestään, toisistaan ja kulttuurien välisistä kohtaamisista. Niihin osallistui noin 70 eri kulttuuritaustoista kotoisin olevaa nuorta, jotka asuivat aineiston keräämisen aikaan Pohjois-Savon alueella. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2023, jolloin nuoret olivat 13–19-vuotiaita. Tutkimusaineistona toimivat sekä nuorten keskuudessa tehdyt haastattelut että nuorten tutkimusta varten tekemät piirustukset ja niitä kuvaavat tekstit.
Ukrainasta ja Lähi-idän alueelta Suomeen muuttaneet nuoret olivat aineistonkeruun aikaan asuneet Suomessa vajaasta vuodesta seitsemään vuoteen. Ukrainasta Suomeen muuttaneet olivat pakolaisia. Lähi-idän alueelta Suomeen muuttaneista nuorista osa oli pakolaisia ja osa muuttanut muista syistä, kuten vanhempien työn vuoksi.
Nuorten mielikuvissa monikulttuuriset kohtaamiset ovat sekä rikastuttavia että jännitteisiä
International journal of intercultural encounters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin piirretyn ja kirjoitetun aineiston avulla, millaisia mielikuvia nuorilla on monikulttuurisista kohtaamisista. Nuoret liittivät monikulttuurisiin kohtaamisiin sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Kohtaamisten koettiin rikastuttavan omaa elämää ja tarjoavan mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta.
– Toisaalta osa nuorista kuvasi kulttuurien välisten kohtaamisten herättävän hankalia tunteita, kuten epävarmuutta omasta kielitaidosta sekä kokemuksia yksin jäämisestä tai kohdatuista ennakkoluuloista, tutkijatohtori Helena Rovamo kertoo.
Tutkimusasetelman kautta oli mahdollista tarkastella, millaisia eroja eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten välillä oli monikulttuurisista kohtaamisista. Ukrainasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneiden nuorten kuvauksissa monikulttuuriset kohtaamiset olivat arkipäiväisempiä kuin suomalaisilla nuorilla.
– Tämä voi kertoa, etteivät suomalaiset nuoret välttämättä tunnista monikulttuuristen kohtaamisten mahdollisuuksia päivittäisessä elämässään, tai vaihtoehtoisesti, näitä kohtaamisia ei ole heidän arjessaan.
Ukrainalaisten ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneiden nuorten kuvauksia erotti toisistaan kuitenkin kohtaamisten laatu. Ukrainalaiset nuoret kuvasivat kohtaamiset pääosin positiivisina, mutta Lähi-idästä Suomeen muuttaneilla nuorilla kuvastuivat myös kokemukset kohdatuista tai oletetuista ennakkoluuloista valtaväestön taholta. Tutkimustulos on linjassa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kanssa ja viittaa siihen, että eri taustoista tulevilla maahanmuuttajilla kokemukset Suomeen muuttamisesta ovat erilaisia.
Kokemus ennakkoluuloista vaikuttaa Lähi-idän alueelta Suomeen muuttaneiden nuorten kohtaamisen mahdollisuuksiin
Journal of Community & Applied Social Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten Lähi-idän alueelta Suomeen muuttaneet nuoret kuvaavat arkipäiväisiä kohtaamisia suomalaisen valtaväestön kanssa. Tutkimuksen aineistona olivat ryhmähaastattelut. Nuoret ilmaisivat haastatteluissa, että vaikka he haluaisivat muodostaa suhteita suomalaisiin nuoriin, he kokevat näiden suhteiden muodostamisen haasteellisiksi.
Tutkimuksen mukaan suhteiden muodostamisen haasteellisuutta selitti kolme eri tekijää. Ensinnäkin nuoret kokivat, että suomalaisilla on ennakkoluuloisia ja virheellisiä mielikuvia Lähi-idän alueelta muuttaneista maahanmuuttajista, mikä rajoitti heidän mahdollisuuksiaan lähestyä suomalaisia. Nuoret myös näkivät, että suomalaistaustaiset ja maahanmuuttajataustaiset nuoret viettävät vapaa-aikaa eri paikoissa ja eri aikoina, minkä vuoksi kohtaamisen mahdollisuuksia ei juurikaan ole Pohjois-Savossa. Lisäksi pakolaistaustaiset nuoret kokivat, että heidän elämänkokemuksensa eroavat merkittävästi suomalaisille tyypillisistä elämänkokemuksista, minkä nähtiin vaikuttavan suhteiden muodostumisen mahdollisuuksiin.
Tarvitaan arkisia ja tasavertaisia kohtaamisen mahdollisuuksia
Tutkimuksen tulokset muistuttavat, että monikulttuuriset kohtaamiset edellyttävät rakenteita, joissa eri taustoista tulevat ihmiset voivat tavata toisiaan tasavertaisina toimijoina. Monikulttuuristen kohtaamisten edistäminen vaatii tiloja ja toimintaa, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan toistuvasti ja tasavertaisesti yhteisen tekemisen kautta.
– Nuorten kohdalla erityisen merkityksellisiä monikulttuuristen kohtaamisten mahdollistajia olisivat maksuttomat tai edulliset vapaa-ajan tilat ja harrastusmahdollisuudet sekä koulupohjaiset projektit, Rovamo toteaa.
Tutkimukset on tehty Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa Ryhmienvälisiä suhteita ja paikallisia kohtaamisia – Maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten nuorten mielikuvia toisistaan, elämästään ja tulevaisuudestaan monikulttuurisessa Savossa.
Tutkimusartikkelit:
Rovamo, H., Martikainen, J., De Paola, J., Farahani, H. & Lötjönen, K. (2027). Social representations of intercultural encounters among young people from Finland, the Middle East, and Ukraine. International Journal of Intercultural Relations, 116, 1-12. https://doi.org/10.1016/j.ijintrel.2026.102508.
Rovamo, H., Martikainen, J., Farahani, H., De Paola, J. & Lötjönen, K. (2026). ‘They don’t seem that interested in us’: Young immigrants’ construction of discursive barriers to intergroup contact with the majority population. Journal of Community & Applied Social Psychology, 36(6), 1-16. https://doi.org/10.1002/casp.70330.
