Suomen asema pienenä ja vasta itsenäistyneenä liittoutumattomana valtiona suuren itäisen suurvallan naapurina ei ollut yksinkertainen ennen toista maailmansotaa. Nuoren tasavallan asevoimat valmistautuivat hyödyntämään maksimaalisesti paikallisia olosuhteita puna-armeijan mahdollisen hyökkäyksen torjumiseksi. Poltetun maan taktiikan kehitys oli yksi tällainen keino. Filosofian maisteri Jarkko Koukkusen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöskirja nostaa esiin aiemmin suomalaisen sotahistorian kentällä vähälle huomiolle jääneen poltetun maan taktiikan. Jarkko Koukkusen väitöstilaisuus on 1.10.2020 klo 12 alkaen Joensuun kampuksen salissa M100. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa https://www.uef.fi/live2/.
Koukkunen tarkastelee väitöstutkimuksessaan poltetun maan taktiikan kehitystä ja käyttöä talvisodassa. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka Suomi ryhtyi kehittämään poltetun maan taktiikan käytön periaatteita itsenäisyyden alkuvuosina osaksi suomalaista sotataitoa sekä kuinka näitä periaatteita sovellettiin talvisodan aikana käytäntöön. Tutkimus tuo esiin, millä tavalla suomalaisjoukot käyttivät poltetun maan taktiikkaa ja suomalaisia maasto- sekä ilmasto-olosuhteita hyväkseen pyrkiessään estämään maahan tunkeutunutta puna-armeijaa etenemästä syvemmälle Suomeen.
Maantieteellisesti tutkimuskohteena ovat sotatoimien kohteeksi joutuneet itärajan alueet Karjalan Kannakselta Petsamoon. Käsiteltävät alueet on jaettu Karjalan Kannakseen, Pohjois-Suomeen ja niin sanottuun Karjalan operaatioalueeseen, joka käsittää Laatokan Karjalan sekä Pohjois-Karjalan itäiset raja-alueet. Koukkunen vertaa ja analysoi tutkimuksessaan hävitystoiminnan toteutusta näillä alueilla sotilasmaantieteellisen tutkimustraditioon perustuen.
Sodanaikaista poltetun maan taktiikan soveltamista käsitellään tutkimuksessa esimerkkitapausten ja laajan kartta-aineiston avulla. Niiden avulla selvitetään, miten hävitystoimintaa valmisteltiin ja toteutettiin, mitä sen tavoitteet olivat sekä millaisia olivat poltetun maan taktiikan vaikutukset puna-armeijan toimintaan. Tutkimuksessa tarkastellaan hävitystoiminnan strategisia, operatiivisia ja taktisia vaikutuksia. Eri alueista laaditut kartat kuvaavat yksityiskohtaisesti hävitystoimien toteutusta. Niiden avulla muodostuu kokonaiskuva mittavimmistakin tapahtumakokonaisuuksista.
Filosofian maisteri Jarkko Koukkusen väitöskirja Hävitysten talvi: Poltetun maan taktiikan kehitys ja käyttö talvisodassa 1939–1940 tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus, kenraalimajuri (evp) Vesa Tynkkynen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kustoksena FT, dosentti Pasi Tuunainen Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37801?encoding=UTF-8
Koronarajoitusten vuoksi ilmoittautuminen väitöstilaisuuteen sähköpostitse osoitteeseen jkoukkun(at)gmail.com. Ilmoittautumiseen merkittävä tilaisuuteen osallistuvan nimi ja puhelinnumero.