Alkuperäisiä suomalaisia metsästyspystykorvia edustavat nykyään kolme rotua: karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja pohjanpystykorva. Rodut on vanhastaan tunnettu varsin omaleimaisiksi, mutta niiden polveutumishistoria sekä sukulaisuussuhteet lähialueiden pystykorvarotuihin ovat olleet epäselviä.
Juuri julkaistussa koirien perimää kartoittaneessa Itä-Suomen yliopiston ja Genoscoper Oy:n yhteisessä tutkimuksessa havaittiin, että suomalaiset rodut muodostavat oman sukuhaaransa, jonka lähimmät sukulaiset ovat itäiset laikarodut. Skandinaaviset pystykorvat puolestaan kuuluvat läntisiin koirarotuihin, joista kotimaiset rotumme poikkeavat merkittävästi huolimatta näiden maantieteellisestä läheisyydestä.
Kotimaisten rotujen sukulaisuuksia sekoittaa risteytyminen poropaimenkoirien kanssa, jotka ovat jättäneet jälkensä suomenpystykorvaan ja pohjanpystykorvaan, mutteivät karjalankarhukoiraan. Myös suomenajokoiran vaikutusta löytyy vähäisessä määrin kaikkien metsästyspystykorviemme taustalta. Haluttujen metsästysominaisuuksien siirto eri koiratyyppien välillä lieneekin ollut yleinen käytäntö ennen rotujen perustamista.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös rotujen välistä sekä kunkin rodun sisäistä perimän erilaistumista. Suomenpystykorva ja pohjanpystykorva ovat käytännössä sisarrotuja, vaikkakin suomenpystykorva on voimallisen jalostuksen vuoksi varsin erilaistunut suhteessa näiden rotujen kantakoiria vielä lähellä olevaan pohjanpystykorvaan. Suomalaisten metsästyspystykorvarotujen sisällä erilaistumista ei havaittu, mutta suomenlapinkoirat näyttävät olevan erilaistumassa käyttö- ja näyttelylinjaisiin populaatioihin.
Karjalankarhukoira, suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat meidän päiviimme saakka säilyneitä, todennäköisesti itäisen Fennoskandian alueella kehittyneitä omaleimaisia metsästyspystykorvia, joiden vaalimisessa suomalaisilla on erityinen vastuu. Ensimmäinen kotimaisten pystykorvarotujen polveutumista käsittelevä tieteellinen tutkimus kunnioittaa samalla Suomen Pystykorvajärjestö ry:n 80. juhlavuotta.
Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa:
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0199992
Lisätietoja: Jaakko Pohjoismäki, Itä-Suomen yliopisto, ympäristö- ja biotieteiden laitos. p. 050 5744745, jaakko.pohjoismaki (a) uef.fi
Yläkuvassa: Karjalankarhukoiran pentuja. Kuvaaja Heikki Manninen.
Alakuvassa: Suomalaisten pystykorvarotujen sukupuu. Koirarotujen historiassa risteytymiset eri koirapopulaatioiden välillä ovat tavallisia ja hankaloittavat sukulaisuussuhteiden selvittämistä. Tutkimuksessa käytetyt laskennalliset menetelmät auttoivat tunnistamaan historialliset risteytymiset nykykoirien perimästä. Nykyisten suomenpystykorvien ja pohjanpystykorvien kantakoiriin ovat vähäisessä määrin vaikuttaneet poropaimenkoirat sekä läntiset laikat. Huomaa myös karjalankarhukoiran mahdollinen vaikutus venäläis-eurooppalaisen laikan syntymiseen.
