Suomen Akatemian Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt yli 1,6 miljoonaa euroa akatemiahankerahoitusta Itä-Suomen yliopiston neurotieteen tutkimusyhteisön hankkeille. Hankkeet tuovat uusia näkökulmia Alzheimerin tautiin selvittämällä muun muassa aivojen mikrogliasolujen geenimuutosten roolia, tutkimalla varhaisia tautimuutoksia elävistä aivokudosnäytteistä ja etsimällä mahdollisuuksia taudin hidastamiseen unenaikaisten epileptisten piikkipurkausten hoidosta.
Akatemiahankkeiden rahoitus on nelivuotinen. Rahoituspäätökset julkistettiin 26. toukokuuta.
Mikrogliasolujen merkitys Alzheimerin taudissa on vasta avautumassa
Professori Mikko Hiltunen sai 492 587 euron rahoituksen hankkeelle, jossa tutkitaan mikrogliaspesifisten geneettisten muutosten mekanismeja Alzheimerin taudissa.
Alzheimerin tauti on kansantaloudellisesti merkittävin dementiaan johtava hermostoa rappeuttava sairaus. Taudin syntymekanismien tutkimuksessa on aiemmin keskitytty pääosin hermosoluihin, ja muiden aivosolujen rooli hermoston rappeutumisessa on jäänyt vähälle huomiolle. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa pyritään ymmärtämään aivojen immuunisolujen, mikrogliojen, molekyylitason mekanismeja sekä säätelyverkostoja hermoston rappeutumisessa. Hankkeessa keskitytään tiettyihin geenimuutoksiin Alzheimerin taudin riskiä säätelevissä PLCG2- ja TREM2-geeneissä ja niiden toistaiseksi tuntemattomaan mekanistiseen rooliin mikrogliasoluissa. Tutkimuksessa hyödynnetään uusimpia tutkimusmenetelmiä, hiiri- ja ihmisperäisiä malleja ja potilaskohortteja, PET-aivokuvantamista, omiikkateknologioita, kuten scRNA-sekvensointia ja proteomiikkaa, sekä bioinformatiikan analyysejä. Saatua tietoa mikrogliasolujen molekyylitason mekanismeista hyödynnetään yksilöllistetyn lääketieteen sovellutuksissa sairastumista ennakoivien biomarkkereiden löytämiseksi sekä uusien hoitojen kehittämiseksi.
Elävät aivokudosnäytteet valottavat varhaisia tautimuutoksia
Professori Tarja Malm toimii johtajana ja professori Ville Leinonen partnerina CLEAR-konsortiossa, jonka tutkimuskohteena on varhaisen Alzheimerin taudin patologian vaikutus aivojen hermoverkkojen toimintaan idiopaattista NPH-tautia sairastavilla potilailla. Malm sai hankkeeseen 399 348 euron ja Leinonen 300 000 euron rahoituksen.
Tutkimuksessa selvitetään, millaisia muutoksia Alzheimerin tauti aiheuttaa ihmisen aivosoluissa sekä geenien luennassa että toiminnallisella tasolla. Monitieteisessä tutkimuksessa hyödynnetään eläviä aivokudosnäytteitä, jotka otetaan iNPH-taudin hoidon yhteydessä potilaille tehtävän sunttileikkauksen aikana. NPH-tauti on aivo-selkäydinnestekierron häiriöstä johtuva etenevä muistisairaus. Koska osalle näistä potilaista kehittyy Alzheimerin taudin piirteitä, aivokudosnäytteet mahdollistavat varhaisen Alzheimerin taudin solumuutosten tutkimisen elävässä ihmisen kudoksessa. Näytteistä tutkitaan hermoverkkojen toiminnallisuutta ja solujen monimuotoisuutta yksittäisten solujen tasolla. Saadut tulokset korreloidaan potilaiden pitkäaikaisennusteeseen sekä toiminnalliseen magneettikuvantamisdataan. Myös tämä tutkimus voi auttaa löytämään uusia Alzheimerin taudin lääkehoitokohteita ja biomarkkereita.
Unenaikaiset epileptiset piikkipurkaukset liittyvät nopeampaan muistin huononemiseen
Professori Heikki Tanila sai 475 943 euron rahoituksen hankkeelle, jossa tutkitaan unenaikaisia epileptisiä piikkipurkauksia varhaisessa Alzheimerin taudissa.
Tuoreet potilastutkimukset ovat osoittaneet, että noin 40 prosentilla varhaista Alzheimerin tautia sairastavista esiintyy aivoissa ulospäin oireettomia epileptisiä piikkipurkauksia. Niihin ei ole aikaisemmin kiinnitetty huomiota, sillä ne esiintyvät unen aikana, kun taas kaikki EEG-tutkimukset Alzheimerin tautia sairastavilla on tähän asti tehty päiväsaikaan. Näiden purkausten on osoitettu liittyvän nopeaan taudin etenemiseen, erityisesti muistin huononemiseen, ja niiden tehokas ja hyvin siedetty lääkehoito voisi siirtää Alzheimer-potilaiden laitoshoidon tarvetta 2-3 vuodella. Toistaiseksi aiheesta ei ole tehty yhtään potilastutkimusta. Tanilan johtamassa tutkimuksessa selvitetään unenaikaisiin piikkipurkauksiin soveltuvaa lääkehoitoa uudella Alzheimerin taudin geneettisellä hiirimallilla. Lisäksi testataan ajatusta, että epileptiset piikkipurkaukset häiritsevät muistijäljen vahvistumista unen aikana. Tutkimuksessa myös selvitetään kotona tehtävin EEG-mittauksin, miten yleisiä unenaikaiset epileptiset piikkipurkaukset ovat varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla.
– Nyt rahoitetut tutkimushankkeet osoittavat Alzheimer-tutkimusryhmien korkean tieteellisen tason. Samalla ne vahvistavat merkittävästi NEURO-tutkimusyhteisön keskeistä roolia Alzheimerin taudin translationaalisessa tutkimuksessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, tutkimusyhteisön johtajana toimiva Hiltunen toteaa.
