Uusi raportti esittelee kahdeksan keskeisintä tutkimusaihetta, joiden avulla Suomi voi edetä Power-to-x (PtX) -teknologioiden ja vetytalouden edelläkävijäksi. Aiheesta järjestetään kaikille avoin webinaari 4.11. klo 13:00-14:00.
Suomen vetytutkimusfoorumi listaa uudessa raportissaan kahdeksan tutkimusaihetta, jotka ovat erityisen tärkeitä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Työn tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa PtX-teknologioiden ja vetytalouden edelläkävijänä, edistää vetytutkimusta ja mahdollistaa kestävät energiainvestoinnit. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on vetytutkimusfoorumin jäsen ja keskittyy vetymarkkinoiden sääntelyyn.
– Suomen potentiaalin hyödyntäminen edellyttää tutkimuspanostuksia etenkin vetyjohdannaisten tuotantoprosesseihin, tarvittavaan sähkö- ja kaasuinfrastruktuuriin sekä laajamittaista yhteistyötä tutkimuslaitosten, teollisuuden ja viranomaisten välillä. Lisäksi on todennettava valittujen prosessien ympäristöhyödyt ja ymmärrettävä kansainvälisen regulaation merkitys markkinoiden muodostumisessa, kertoo Pertti Kauranen, Vetytutkimusfoorumin puheenjohtaja ja LUT-yliopiston energiavarastoinnin professori.
Vetytutkimusfoorumi korostaa, että vetytalouden menestys vaatii merkittäviä investointeja tulevaisuuden energiaratkaisuihin. Esimerkiksi Suomen suuri tuulivoimapotentiaali, kilpailukykyinen sähkön hinta ja biopohjaisen hiilidioksidin saatavuus mahdollistavat merkittävät investoinnit uusiutuvan vedyn ja siihen pohjautuvien lisäarvotuotteiden, kuten synteettisten sähköpolttoaineiden ja vihreän teräksen, tuotantoon.
Raportin mukaan vety ja PtX-teknologiat ovat ratkaisevassa roolissa Suomen siirtyessä kohti omavaraisempaa ja kestävämpää energiajärjestelmää.
Suomen kilpailukyvyn kannalta kriittisimmät jatkotutkimusaiheet
Raportti jakaa tutkimustarpeet lyhyen (1–3 vuotta), keskipitkän (3–5 vuotta) ja pitkän (5–10 vuotta) aikavälin tavoitteisiin. Se nostaa esiin kriittisimmät tutkimusalueet, joilla vetytaloutta voidaan edistää Suomessa.
- Vedyn synteettiset lisäarvotuotteet ja hiilidioksidi – sisältäen esimerkiksi e-metanoli, e-ammoniakki ja kestävät lentopolttoaineet (SAF).
- Vedyn käyttö – vedyn hyödyntäminen puhtaan teräksen valmistuksessa, polttokennot sekä vedyn käyttö meriliikenteessä.
- Ympäristö ja kestävyys – vetytalouden ympäristövaikutusten arviointi, raaka-aineiden riittävyys ja elinkaarianalyysit ovat keskeisiä tutkimusalueita.
- Energian ja vedyn varastointi sekä siirto – tutkimus vedyn varastoinnista ja putkisiirrosta on ratkaisevaa vetytalouden kehittämisessä.
- Energia- ja sähköjärjestelmä – energian jousto, kulutuksen tasapainottaminen ja vedyn tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen vaativat lisätutkimusta.
- Puhtaan vedyn valmistus – tehokkaampien elektrolyysiteknologioiden kehitys ja niiden kaupallistaminen on välttämätöntä.
- Markkinat ja yhteiskunta – vihreän siirtymän tukeminen liiketoimintamallien ja kilpailukyvyn kehittämisen avulla.
- EU-sääntely ja politiikka – keskeisten säädösten vaikutusten arviointi ja geopoliittiset näkökohdat ovat myös tärkeitä tutkimuskohteita.
Kansallisen strategisen vetytutkimuksen taustalla on 12 suomalaista yliopistoa ja tutkimuslaitosta, mukaan lukien Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Vaasan yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Åbo Akademi.
Tervetuloa webinaariin 4.11. klo 13
Kansallisen strategisen vetytutkimuksen tarpeet -raportti esitellään Vetytutkimusfoorumin webinaarissa ”Tutkimuksella kohti kilpailukykyistä ja kestävää vetytaloutta” 4.11.2024 klo 13–14. Työn tuloksia tilaisuudessa esittelevät professori Pertti Kauranen, tutkija Teemu Tuomisalo ja projektipäällikkö Eeva Lähdesmäki LUT-yliopistosta.
Ilmoittaudu mukaan 31.10. mennessä TÄSTÄ.
Lisätietoja:
Kim Talus, Itä-Suomen yliopisto, sähköposti: kim.talus@uef.fi, puhelin: +358 50 442 3315
Pertti Kauranen, LUT-yliopisto, Vetytutkimusfoorumin puheenjohtaja, sähköposti: pertti.kauranen@lut.fi, puhelin: +358 50 574 8912