Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 laajuus ja merkittävyys ovat osoittautuneet aiempia arvioita suuremmiksi. Itsenäisyyden juhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen laajin teemavuosi, historiallinen ilmiö, jonka vaikutukset ulottuivat koko yhteiskuntaan.
Maanantaina julkaistu Suomi 100 -raportti tarjoaa monipuolisesti tietoa juhlavuodesta ja analysoi alustavasti sen vaikutuksia. Aineiston toivotaan innostavan jatkotutkimuksiin ja juhlavuoden luoman perinnön jatkamiseen.
Professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselta oli mukana juhlavuoden arviointiryhmässä. Viisihenkisen asiantuntijatyöryhmän tehtävänä oli Suomi 100 -juhlavuoden vaikuttavuuden arviointi kunkin asiantuntijajäsenen oman tieteenalan ja asiantuntijuuden näkökulmista.
– Tehtävänämme oli arvioida, mitä Suomi 100 -juhlavuoden liikkeelle saamat moninaiset teot, tapahtumat ja toimijat saattaisivat kertoa sen merkityksestä sekä laajemmin myös suomalaisesta mielenmaisemasta ja kulttuurista. Ryhmämme tehtävä oli käsitteellistää ilmiöitä ja niiden merkityksiä, Puusa kertoo.
Puusan mukaan yksi juhlavuoden onnistumista selittävä tekijä on se, että Yhdessä-teema sopi hyvin suomalaiseen mentaliteettiin.
– Yhdessä tekemisen eetos kumpuaa kaukaa historiastamme. Meillä on vanhastaan vahva yhteistoimintaperinne, ja toimeliaisuus, keskinäinen avunanto sekä yhteistyö ovat olleet kantavia voimia maassamme kautta aikain.
Ihmisten kokema turvattomuus ja huoli nykyisistä yhteiskunnallisista ilmiöistä voivat Puusan mukaan selittää osaltaan juhlavuoden menestystä.
– Eriarvoisuus ja huono-osaisuus lisääntyvät. Viime vuosina olemme kokeneet myös erilaisia talouteen, ympäristöön sekä ihmisten liikkuvuuteen ja erilaisten ajatusmaailmojen yhteentörmäykseen liittyviä kriisejä, joilla on ollut joskus traagisia seurauksia.
Puusa arvioi, että Suomi 100 tarjosi ihmisille foorumin tunnistaa, etteivät kaikki suomalaista yhteiskuntajärjestystä ohjaavat arvot, kuten turvallisuus, tasa-arvo ja demokratia, ole itsestäänselvyyksiä eivätkä globaalisti levinneitä.
– Juhlavuoden ansiosta tämä saatetaan tiedostaa entistä vahvemmin ja mieltää, että nämä piirteet kuvaavat juuri suomalaisuutta ja luovat pohjaa vahvistuneelle kansalliselle itsetunnolle ja identiteetille. Näin suomalaiselle yhteiskunnalle perinteiset arvot saavat uutta merkityssisältöä, vanhasta tuleekin ikään kuin uutta ja modernia, myös ajassamme puhuttelevaa ja vaalimisen arvoista.
Juhlavuodella on ollut symbolista ja kulttuurista merkitystä sekä merkitystä yksilöille ja ryhmille tunnetason kokemuksena esimerkiksi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta.
– Suomi 100 -juhlavuoden aikana syntyi vaikutelma, että painopiste kansalaisten ja juhlijoiden katseessa siirtyi eteenpäin, menneestä tulevaisuuteen, Puusa arvioi.
Juhlavuodella on ollut myös kaupallista merkitystä. Se vaikutti sekä kuluttajakäyttäytymiseen että yritysten myyntiin. Puusa muistuttaa, että yritykset osallistuivat Suomi 100 -hankkeeseen laajasti.
Suomi 100 -juhlavuonna toteutettiin 5 000 ohjelmahanketta Suomessa ja maailmalla. Mukana oli 800 000 ohjelmantekijää ja 170 000 tapahtumaa. Itä-Suomen yliopisto osallistui Suomi 100 -juhlavuoteen useilla eri tapahtumilla.
Suomi 100 -juhlavuoden raportointivaihe nosti esiin aiheen tutkimukselliset mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslia käynnistää sen vuoksi tutkimushankkeen, jossa juhlavuoden tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan laajemmin ja sen perintöä pyritään hyödyntämään. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2018–2020. Suomi 100 -perintöön nojaava tutkimushanke käynnistyy avoimella hackathonilla lokakuussa. Tutkimushanke rahoitetaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden määrärahasta.
Valtioneuvoston kanslian tiedote
Lisätietoja: Anu Puusa, puh. 050 442 3376, anu.puusa(at)uef.fi