Suomi on baariparlamenttien luvattu maa – epämuodollisissa porukoissa pohditaan ajankohtaisia kysymyksiä ja opitaan uutta

– Meistä varmasti jokainen tuntee jonkun baariparlamenttilaisen. Siksi onkin kummallista, ettei baariparlamenteista ollut aiemmin kirjoitettu tutkimusnäkökulmasta paljoakaan, ihmettelee väitöskirjatutkija Antti Jauhiainen.

Hän kertoo olleensa jo lapsesta lähtien kiinnostunut tutkimuksista ja ilmiöistä, ja halusi omassa väitöskirjatutkimuksessaan paneutua muun muassa osallisuuteen ja demokratian eri suuntiin. Myös aktivismin tutkimus käväisi mielessä.

Sitten hän törmäsi ilmiöön nimeltä baariparlamentit, jossa tuntuivat yhdistyvän erilaiset Jauhiaista kiehtovat ilmiöt. 

– Osallisuus ja demokratia herättivät kiinnostusta, ja oppimisen näkökulmasta tällaista epämuodollista osallisuutta oli tutkittu vähemmän. Suomessa helposti nimittäin ajatellaan, että oppimista tapahtuu vain formaaleissa tilanteissa, kun totuus kuitenkin on, että me opimme jatkuvasti uusia asioita erilaisissa ympäristöissä. 

Toimijuuden oppimisen lisäksi Jauhiaisen väitöskirjatutkimuksessa käsitellään demokratiakäsityksiä baariparlamenteissa eri puolilla Suomea. 

– Vaikka tiesin, että näitä porukoita löytyy eri paikoista, niin kyllä ilmiön laajuus lopulta yllätti minutkin. Suomi näyttää olevan baariparlamenttien luvattu maa. 

Tutkimuksessa baariparlamenteilla tarkoitetaan epämuodollisia, mutta säännöllisesti ja pitkäaikaisesti kahviloissa, baareissa ja huoltoasemilla kokoontuvia ryhmiä. 

Puheenaiheet yhteiskunnallisissa ja ajankohtaisissa teemoissa

Kuluneen vuoden aikana Jauhiainen on päässyt havainnoimaan noin 20 parlamenttiryhmän tapaamisia. Hänen mukaansa ryhmiä yhdistää sivistynyt keskustelutapa. Puheenaiheet pyörivät yhteiskunnallisissa teemoissa, ja tapaamisissa saatetaan käsitellä hyvinkin suuria moraalisia kysymyksiä. 

Ja samalla tapahtuu epämuodollista oppimista.

– Lisäksi keskustelu on avointa, eikä asioihin tarvita lopullista päätöstä. Pääpaino on nimenomaan keskustelussa.

Suhtautuminen tutkijan läsnäoloon on tutkimustilanteissa ollut innostunutta, ja parlamenteissa ollaan positiivisen yllättyneitä siitä, että tällaistakin voidaan tutkia. 

– Olen myös huomannut, että he ovat tyytyväisiä, kun tulevat tällä tavalla nähdyksi.

Kokoontumiset tärkeitä ja merkittäviä

Vuoden 2025 alusta Jauhiainen siirtyy tekemään kasvokkaishaastatteluita sivustaseuraajan roolin sijaan.

– Baariparlamentit ovat vailla muodollista asemaa ja saattavat olla hyvin huomaamattomia, mutta voivat silti olla esimerkiksi osallistujilleen ja pienemmälle lähiyhteisölleen merkittäviä osallisuuden ja yhteiskunnallisten käsitysten muodostamisen paikkoja.

Kokoontumisen merkittävyys on käynyt hyvin ilmi keskusteluja seuratessa. Moni ryhmistä kokoontuu useamman kerran viikossa, jotkut jopa joka arkipäivä. 

– Tyypillinen parlamenttilainen on miespuolinen ja noin puolet heistä on jo eläkeiässä. Nämä tapaamiset ovat samalla heille tärkeitä arkeen kiinnittäjiä. 

Porukoista löytyy Jauhiaisen mukaan silti yllättävän paljon myös työelämässä mukana olevia. 

– Osalle nämä ryhmät muodostuvat tosiaan niin tärkeiksi, että niissä halutaan käydä vähintään aamukahvilla ennen töihin menoa. Tapasin myös osallistujia, jotka tulivat paikalle vauvan kanssa vanhempainvapaalta käsin. 

Suurin osa parlamenttilaisista on silti Jauhiaisen mukaan jo yli 50-vuotiaita. Naisiakin on mukana, mutta miehet ovat selkeä enemmistö. 

Uutta näkökulmaa demokratian katvealueille

Mistä baariparlamenteissa sitten puhutaan? 

– Pöydälle levitetään usein aamun lehdet, ja sieltä lähdetään poimimaan puheenaiheita. Keskustelukulttuuri on lähes poikkeuksetta lämmin, ja puheenaiheet vaihtelevat päivän uutisista suurempiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Olen kuullut pohdintoja esimerkiksi vaaleista, rajasulusta ja vaikkapa mökkitonteista. 

Jauhiaisen mukaan parlamentit ovat yllättävänkin avarakatseisia maailmanmenoa pohtiessaan.

– Oletin ehkä keskustelun olevan intensiivisempää ja polarisoitunuttakin, mutta nämä porukat ovat jo koulutustaustaltaankin hyvin heterogeenisiä, joten keskustelu on usein toiset huomioivaa ja ennemminkin ihmettelevää pohdintaa. 

Kaiken kaikkiaan kokonaisuus luo kiinnostavan pohjan Jauhiaisen tutkimuskysymyksille siitä, millaista demokratiakäsitysten, yhteiskunnallisten kysymysten ja demokraattiseen yhteiskuntaan osallistumisen oppimista baariparlamenteissa tapahtuu. 

– Nämä porukat koskettavat osin myös sellaisia ihmisryhmiä, jotka kokevat olevansa muodollisen päätöksenteon ja asiantuntijuuden ulkopuolella. Heidän osallisuudestaan päätöksentekoon on kannettu julkisissakin keskusteluissa kasvavaa huolta.

Jauhiainen toivookin, että hänen tutkimuksensa myötä keskusteluihin saadaan tärkeä vertailukohta ja näkökulma muodollisen demokratian katvealueiden ymmärtämiselle.

Taide tuo tieteen helposti lähestyttävämmäksi

Baariparlamenttitutkimukseen liittyy myös hieman perinteitä rikkova tapa tuoda tutkimustietoa julki. Jauhiaisen tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa Paperikaupungit-hanketta, joka käsittelee suomalaisen pikkukaupungin elämäntapaa, teollista kansallismaisemaa, paikallisromantiikkaa ja demokratiaa.

Kirjailija Jantso Jokelin ja valokuvaaja Touko Hujanen työstävät hankkeessa parhaillaan kokeellista tietokirjaa kymmenestä suomalaisesta ”paperikaupungista”. Kirjassa etsitään uusia näköaloja perinteisiin paperitehdaskaupunkeihin, jotka on viime vuosina totuttu liittämään lähinnä hitaaseen kuihtumiseen.

– Saan tästä kirjahankkeesta omaan työhöni pohja- ja kenttätyötietoa sekä arvokkaita kontakteja mukana olevista paperikaupungeista. Samaan aikaan tutkimukseni puolestaan vahvistaa tulevan tietokirjan teoriapohjaa. Lisäksi hankkeessa luodaan tutkimuksen suuntaan uudenlaista dialogia taiteen keinoin.

Hankkeessa on tarkoitus järjestää ensi vuoden aikana myös näyttelyitä, joihin Jauhiainen toivoo saavansa mukaan baariparlamenttilaisia – vähintään kuvina ja sitaatteina, mutta ehkä myös paikan päälle puhumaan. 

– Minusta tämä tieteen ja taiteen yhdistäminen on oiva tapa tuoda tutkimustietoa kaikille helpommin lähestyttäväksi. Tutkimuksen tekeminen on välillä yksinäistä puurtamista, joten toivon, tämänkaltainen esitystapa herättäisi myös tervetullutta keskustelua ja pohdintaa aiheeseen liittyen – ja toki lisäisi samalla myös tutkimukseeni tiiviisti kuuluvaa demokratiaa.
 

Antti Jauhiaisen väitöskirjatutkimus ”Osallisuuden ja demokratiakäsitysten oppiminen baariparlamenteissa” on osa Koneen säätiön rahoittamaa Paperikaupungit-hanketta. Lisätietoja hankkeesta: https://koneensaatio.fi/apurahat-ja-residenssipaikat/paperikaupungit/