Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Pilleri ja vesilasi

Suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten käyttö viiden vuoden ajan ei vaikuttanut tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että suosituksia merkittävästi suurempien D-vitamiiniannoksien käyttö viiden vuoden ajan ei vaikuttanut tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen ikääntyneillä miehillä ja naisilla. 

Väestötutkimuksissa elimistön matala D-vitamiinipitoisuus on yhdistetty tyypin 2 diabeteksen suurempaan riskiin. Tällaisista havainnoivista tutkimuksista ei kuitenkaan voi suoraan päätellä sitä, voiko D-vitamiinilisää käyttämällä vähentää sairastumisen riskiä. Kokeellisissa tutkimuksissa suosituksia merkittävästi suurempien D-vitamiiniannosten käytön on havaittu hieman pienentävän tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiä tutkittavilla, joilla on ollut sokeriaineenvaihdunnan häiriö eli esidiabetes. Sen sijaan vaikutuksia ei ole havaittu tutkimuksissa, joissa tutkittavilla ei ole ollut esidiabetesta. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin käytetty melko pieniä D-vitamiiniannoksia tai tutkimukset ovat olleet lyhytkestoisia. Tähän saakka ei ole ollut tutkimustietoa isojen D-vitamiiniannosten monivuotisen käytön vaikutuksista tyypin 2 diabeteksen riskiin henkilöillä, joilla ei ole sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. 

Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2012–2018 toteutetussa Finnish Vitamin D Trial (FIND)-tutkimuksessa satunnaistettiin 2495 60 vuotta täyttänyttä miestä ja 65 vuotta täyttänyttä naista viiden vuoden ajaksi joko lumevalmisteryhmään tai ryhmiin, jotka saivat joko 40 tai 80 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä. Nyt julkaistun osatutkimuksen tilastoanalyyseistä poistettiin 224 tutkittavaa, jotka jo tutkimuksen alussa käyttivät diabeteslääkkeitä. Tutkittavilta kerättiin kattavasti tietoa muun muassa elintavoista, ravitsemuksesta, sairauksista ja niiden riskitekijöistä. Tietoja saatiin myös kansallisista terveysrekistereistä. Noin viidesosa valittiin satunnaisotannalla tarkempiin tutkimuksiin ja heiltä otettiin verinäytteet.

Viiden vuoden aikana 105 tutkittavaa sairastui tyypin 2 diabetekseen: 38 lumeryhmässä, 31 ryhmässä, joka sai 40 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä ja 36 ryhmässä, joka sai 80 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä. Sairastuneiden määrissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. 

Tarkemmin tutkitussa 505 tutkittavan joukossa elimistön D-vitamiinipitoisuutta kuvaava veren kalsidiolipitoisuus oli lähtötilanteessa keskimäärin 75 nmol/l ja vain yhdeksällä prosentilla matala eli alle 50 nmol/l. Vuoden jälkeen kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin 100 nmol/l ryhmässä, joka oli käyttänyt D-vitamiinia 40 mikrogrammaa päivässä, ja 120 nmol/l ryhmässä, joka oli käyttänyt D-vitamiinia 80 mikrogrammaa päivässä. Lumeryhmässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. D-vitamiinin vaikutuksia veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuteen, painoindeksiin ja vyötärönympärykseen tarkasteltiin tutkimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana, mutta näissäkään mittauksissa ei havaittu eroa ryhmien välillä. 

FIND-tutkimuksen havainnot vahvistavat näkemystä siitä, että suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten käyttö ei vaikuta merkittävästi tyypin 2 diabeteksen ilmaantumisen riskiin henkilöillä, joilla ei ole esidiabetesta ja joilla elimistön D-vitamiinitila on jo valmiiksi hyvä. Toistaiseksi ei ole tutkimustietoa siitä, voiko isoista D-vitamiiniannoksista olla hyötyä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä henkilöillä, joilla ei ole esidiabetesta, mutta joilla on D-vitamiinin puutos.

Tutkimuksen rahoittajina olivat Suomen Akatemia, Itä-Suomen yliopisto, Juho Vainion Säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Diabetestutkimussäätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Medicinska Understödsföreningen Liv och Hälsa.

Lisätietoja: 

Apulaisprofessori Jyrki Virtanen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040-3552957, jyrki.virtanen@uef.fi

The effect of vitamin D3 supplementation on the incidence of type 2 diabetes in healthy older adults not at high risk for diabetes (FIND): a randomised controlled trial. Jyrki K. Virtanen, Sari Hantunen, Niko Kallio, Christel Lamberg-Allardt, JoAnn E. Manson, Tarja Nurmi, Jussi Pihlajamäki, Matti Uusitupa, Ari Voutilainen, Tomi-Pekka Tuomainen. Diabetologia, julkaistu 2.12.2024. https://link.springer.com/article/10.1007/s00125-024-06336-9