– Maan hallitus on todennut, että yhteiskunnalla on varaa vain vaikuttaviin hoitoihin, mutta hoidon yhteyttä potilaan elämänlaatuun ei aina ole helppo yksiselitteisesti osoittaa, toteaa kardiologian professori Juha Hartikainen.
Sydäntautienkin hoidossa tavoitellaan paitsi lisää elinvuosia, myös hyvää elämänlaatua. Yhtenä hoidon kustannusvaikuttavuuden mittarina käytetään molempien pohjalta laskettuja laatupainotteisia elinvuosia.
Sydänleikkauksia ja pallolaajennuksia tehdään entistä hyväkuntoisemmille, joilla sairaus ei vielä välttämättä oireile pahasti. Ilman hoitoa ennuste voi olla huono, mutta oikea-aikaisella hoidolla voidaan estää taudin paheneminen. Hoito antaa lisää elinvuosia, mutta ennestään hyvä elämänlaatu ei välttämättä parane. – Menneinä vuosina elämänlaatu ehti pitkissä hoitojonoissa huonontua, jolloin hoito saattoi näyttää vaikuttavammalta kuin nyt.
Kun tutkijat tarkastelivat hoitojen vaikutusta eri mittareilla, moni sai EQ-5D-elämänlaatumittarilla parhaat pisteet jo toimenpiteeseen tullessaan. Kyseistä elämänlaadun mittaria käytetään paljon maailmalla.
Pelkkä elämänlaadun muutos ei anna oikeaa kuvaa hoidon vaikuttavuudesta.
Juha Hartikainen
Kardiologian professori
KYSissä on kerätty tietoa myös sydänpotilaiden kokemasta elämänlaadusta toisella eli 15D-mittarilla. Hiljattain tehty tutkimus osoitti, että potilailla, jotka arvioivat elämänlaatunsa huonontuneen toimenpiteen jälkeen, syynä ei useinkaan ollut sydänsairaus vaan muu sairaus, kuten syöpä, tulehdus, tapaturma tai dementia. – Pelkkä elämänlaadun muutos ei siis anna oikeaa kuvaa hoidon vaikuttavuudesta, vaan tulee myös selvittää sen syyt.
– Yleinen elämänlaadun mittari ei ehkä osoita riittävän hyvin juuri sydänhoitojen vaikuttavuutta. Nyt selvitämme sydänhoitojen vaikutusta elämänlaatuun 15D-mittarin lisäksi tautikohtaisilla mittareilla, joissa kysytään muun muassa rintakivuista ja hengenahdistuksesta.
Potilaan kannalta vaikuttavaa hoitoa voivat olla joskus yllättävätkin asiat. – Lähes puolet varjoainekuvauksessa käyneistä, joilta ei löytynyt hoidettavaa, koki sydänterveytensä kuvauksen jälkeen paremmaksi. Joidenkin mielestä Suomessa tehdään turhiakin varjoainekuvauksia, mutta usein tieto, että sairautta ei olekaan, ”parantaa” potilaan. Potilas tulee tutkimukseen omasta mielestään sairaana ja lähtee kotiin terveenä.
Julkaistu Saima-lehdessä 3/2018